Mainos:

Yrittäjä: oletko hallitushuoneesi fiksuin henkilö?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: ”  If you are the smartest person in the room, you’re in the wrong room."

Näin sanoi tiettävästi Kungfutse ja oli luultavasti tässäkin oikeassa. Ihminen on syvästi sosiaalinen eläin, joka elää vuorovaikuttaakseen – ja vuorovaikutuksessa. Myös oppiminen tapahtuu paljolti toisilta ihmisiltä. Esimerkiksi monessa ammatissa kokeneemman kollegan apu on korvaamatonta, kun nuorempi ammatinharjoittaja tapailee ensi askeleita urallaan. Mestari–kisälli-asetelma on vanhimpia tapoja oppia.

On kuitenkin yksi ihmisryhmä, jonka keskuudessa Kungfutsen opin sisäistämisessä on mielestäni vielä tekemistä: yrittäjät. Havainto on yllättävä kahdestakin syystä. Ensinnäkin yrittäjät ovat kokemukseni mukaan hyvin asioista perillä olevia, fiksuja ja näkemyksellisiä tyyppejä. Toiseksi jokaisessa yrityksessä on lakisääteisestikin foorumi, hallitus, jonka keskeinen tehtävä on varmistaa päätöksenteolle vankat perustelut. Toimiakseen hyvin hallitus tarvitsee juuri niitä mestareita, joilta yrittäjä voi oppia ja omaksua. Ihmisiä, joiden edessä saa välillä olla kisälli.

Käytännössä yritysten hallitukset ovat liian usein pelkkiä kumileimasimia. Uskallan väittää, että yhdeksän pk-yritystä kymmenestä on joskus harkinnut hallitustyönsä kehittämistä – ja yksi yritys kymmenestä on siihen tarttunut. Väitettä tukevat myös Yrittäjien ja Kauppakamarin tänä vuonna tekemät hallitustyötutkimukset.

Miksi tämä ilmeinen kehittämisen paikka jää niin usein käyttämättä? Syitä lienee monia. Yllättävän tiukassa elää käsitys, jonka mukaan yrittäjä luovuttaa valtaosan päätäntävallastaan hallitukselle. Näin ei yleensä ole. Yrittäjä (tai yrittäjät) omistaa erittäin usein enemmistön yrityksensä osakkeista, ja on näin tosiasiallinen vallankäyttäjä käytännössä kaikissa yritykseen liittyvissä asioissa. On perin harvinaista, että hallitus käy enemmistöomistajaa vastaan. Ja mikäli se näin tekee, on kyseessä hyvin nopeasti entinen hallitus.

Myös vanha kunnon ”sitku” estää hallituksen kehittämistä – tai ainakin lykkää sitä. On helppo ajatella, että kyllä minä voin ulkopuolisen sparraajan ottaa, sitku olen nämä kehityshaasteet ensin ratkaisut. Ja sitku ollaan tässä strategiatyössä vähän pidemmällä.

Sitkua paljon parempi aika on kuitenkin nytku. Kokenut liiketoiminnan kehittäjä, siis mahdollinen ulkopuolinen hallitusjäsen, kyllä tietää, että jokaisessa yrityksessä on kehitettävää, kun konepellin alle katsoo. Aina on matka jonnekin kesken. Parempi olisikin varmistaa saman tien, että nytku meillä on suuret suunnitelmat, niin hallituksen kokoushuoneessa pitää olla itseä fiksumpia tyyppejä. Tai ainakin kokeneempia. Mikään ei ole niin verraton apu kuin henkilö, joka on tallannut saman polun, jota itsekin tapailee – mutta on sillä muutaman vuoden edellä. Monta turhaa kuoppaa jää silloin astumatta.

 

Antti HaapakorvaHallituksen puheenjohtajaTalentree