Mainos: Savon Yrittäjät

Pääkirjoitus: Tehot irti herkkutarjottimesta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Koronakriisi on osoittanut, että suomalaiset yritykset eivät kahmi tukia. Monen koronatuen kohdalla määrärahoja lepää käyttämättöminä valtion rahasäkeissä. Sama ilmiö koskee osin kansainvälistymiseen varattuja budjettivaroja. Palveluja on yrityksille tarjolla yllin kyllin. Pohjois-Savossa olemme herkkutarjottimen äärellä, sillä kaikki tärkeimmät julkiset kv-palvelut ovat täällä lähipalveluina.

Kevään PK-Yritysbarometrin tuloksissa jäämme vientiyritysten määrässä (15 % vastaajista) alle valtakunnan keskiarvon (24 %). Tämä ei anna reilua kokonaiskuvaa, sillä maakunnassamme on paljon oman toimialansa globaaleja ykkösiä. Keskikropan vahvuudessa on parantamisen varaa.

Onko kyse osin hoksaamisongelmasta? Moni yritys toimii kansainvälisessä arvoketjussa ja tuottaa palveluita ja tuotteita kansainvälisille markkinoille, mutta koska omaa vientilaskutusta ei ole, vientiyrityksen status jää saamatta. Osa valitsee strategisesti alihankkijan roolin, mutta monelle yritykselle myös oma kv-liiketoiminta olisi mahdollista.

Suomalaisyritysten kv-osaaminen on kasvanut tällä vuosituhannella myönteisen salakavalasti. Yrittäjät ovat usein hyvin perillä maailmanmarkkinoiden raaka-aineiden hintakehityksestä, kilpailijoista ja hintatasosta. Tällainen osaaminen on erinomainen lähtökohta kansainvälistymiseen. Tästä on kiittäminen nettiä ja tiedon valtavirtaa.

Kun kv-ensihoidon palvelutarjonta kotimaassa on hyvällä kantilla, paineet kohdemaissa saatavaan apuun kasvavat. Vaikeuskertoimet kasvavat kertaheitolla ja erityisesti ulkomailla suomalaisyrityksille tarjottavaa apua on vahvistettava.

Yritykset haluavat apua asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen – toive ei ole muuttunut vuosikymmenien aikana mihinkään. Hämmästystä herättää se, että Ruotsin Business Sweden pystyy tekemään sellaisia maksullisia vientitoimeksiantoja, jotka meillä poistettiin EU-lainsäädäntöön vedoten muutama vuosi sitten. Jälleen aihetta kysyä olemmeko samassa EU:ssa.

Itsekin ulkomailla asunut ministeri Ville Skinnari nosti Kuopion vierailullaan väljän matkailun, ilmastonmuutokseen liittyvän liiketoiminnan sekä asiantuntijatapaamisessa erityisesti koulutusviennin esimerkkeinä kasvun toimialoista. Näihin löytyy Pohjois-Savossa yrityksiä ja osaamista yllin kyllin.

Yrittäjien toivomuslista hallitukselle ja työmarkkinoille on lyhyt ja ytimekäs. Mikään yksittäinen vientiponnistelu tai vippaskonsti ei tuota tulosta, ellei Suomen kilpailukyky ole kansainvälisessä vertailussa kohdillaan. Tässä olemme jälleen luisumassa epätoivottuun tilanteeseen. Tuoreiden tilastojen mukaan työn hinta vuosille 2020–2021 nousee meillä 5 % kun se EU-alueella on keskimäärin 1,5 %, Ruotsissa 4,2 % ja Saksassa 2,6 %. Työvoimakustannusten lisäksi sähköverotus ja energiaratkaisut ratkaisevat asemamme kansainvälisillä markkinoilla. Takarivin Taaveiksi ei haluta jäädä.

Vienti on hyvinvointivaltiomme perusta, sillä 40 % BKT:sta tulee viennistä. Tämä syksyn Go Global-teemanumero kertoo pohjoissavolaisista persoonallisista maailmanvalloituksista. Rohkaisevaa syksyä!

 

toimitusjohtajaSavon Yrittäjät

Sivustolla voi lukea Savon Yrittäjien YrittäjäSanomat-lehden juttuja Pohjois-Savon alueen yrittäjistä, työelämästä ja markkinoista. Sisältö on Savon Yrittäjien tuottamaa.

Yrittäjäsanomien näköislehteä voit lukea tästä!

Liity Yrittäjien verkostoon tästä!