Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savolaisten puhumattomuus yllätti ohjelmajohtajan

Asiantuntija – palsta haastattelee arvostettuja pohjoissavolaisia tutkijoita ja oman erikoisalansa kotimaisia ja kansainvälisiä osaajia.

Mainos | Pohjois-Savon sairastavuusindeksi on tilastojen valossa Suomen korkeimpia. Terveystieteiden tohtori Helena Länsimies haluaa mielenterveyden sairastavuusindeksit alas. Hän johtaa pohjoissavolaista Mieliteko-ohjelmaa, jonka ensimmäinen kaksivuotisvaihe on suunnattu erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille.

Viime elokuussa käynnistynyttä Mieliteko-ohjelmaa on verrattu Pekka Puskan yli 20 vuotta kestäneeseen Pohjois-Karjala-projektiin, jossa pyrittiin vaikuttamaan suomalaisten elintapoihin: tupakka, suola ja kovat rasvat olivat pahasta. Mieliteko on vähän samalla asialla, mutta nyt kohteena on puhumattomuus, yksinäisyys ja päihteiden käyttö. Hankkeen ohjelmajohtaja Helena Länsimies oli itsekin yllättynyt siitä, kuinka huonossa jamassa asiat ovat. Pohjoissavolaiset ovat sekä mielenterveyden että yleisen sairastavuuden indeksimittareilla mitattuna Suomen sairainta väkeä. 

-Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mittarit ovat lahjomattomia, Pohjois-Savon mielenterveyssairastavuusindeksi sekä maakunnan sairastavuusindeksi ovat niiden mukaan Suomen korkeimpia. Kuopio on mielenterveyssairastavuusindeksin perusteella johdossa suurista kaupungeista ja lähes kaikki Pohjois-Savon kunnista asettuvat huonoimpaan neljännekseen. Nämä ovat kyseenalaisia palkintosijoja ja niihin pyrimme nyt käynnistyneellä ohjelmalla vaikuttamaan.  

Mielenterveysongelmainen joutuu jonottamaan

Ohjelman tavoitteena on parantaa mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä. Kohderyhmänä oleviin työttömiin ja työelämän ulkopuolella olevat työikäisiin pyritään vaikuttamaan vetoamalla tunteisiin ja ajatteluun ja sitä kautta toimintatapojen muutokseen. Länsimies nostaa esille erityisesti puhumattomuuden, mikä savolaisuuteen liitettynä kuulostaa vieraalta. 

-Meidän tavoitteemme on muuttaa toimintakulttuuria, taklata puhumisen vaikeutta. Savolainen ihminen puhuu, mutta puhuuko hän vaikeista asioista tai omista tunteistaan? Tutkimuksissa on löytynyt myös yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille. Puhutaan ja tehdään yhdessä, sekin piilee kulttuurissa. Uskonkin, että ollaan hyvin lähellä totuutta, kun keskitytään tähän. 

Maallikkona mietityttää, miten mielen hyvinvointi voi ehkäistä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia tai tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Siihen ohjelmajohtajalla on lyödä faktoja pöytään. Itä-Suomen yliopiston tutkimustuloksista paljastuu, että muun muassa yksinäisyys on yksi merkittävä tekijä myös somaattisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi syöpään ja sydänsairauksiin.

-Mielenterveys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin yhtä lailla kuin fyysinen terveys. Ihminen on kokonaisuus, mutta meidän on itse opittava tunnistamaan avun tarve ja kynnyksen pitää olla matala hakeutua avun piiriin myös mielenterveysongelmissa. Jos sinulla on akuutti sydänoire, pääset välittömästi hoitoon, mutta akuutissa mielenterveysongelmassa pääset jonottamaan, Länsimies kuvailee.  

Päättäjätahoa ravistellaan tositoimiin

Ohjelman toimenpiteitä kohdennetaan myös päättäjille, viranhaltijoille ja asiakasrajapinnassa toimiville. Keinoina Länsimies mainitsee koulutukset ja uudenlaisen tavan viestiä. Pohjois-Karjala-projektissa tultiin valistamaan ihmisiä kotioville, nyt käytössä on digitaalisen viestintämaailman ja sosiaalisen median monet kanavat. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset.

-Koulutuksilla pyrimme vaikuttamaan johtaviin luottamushenkilöihin, päättäjätahoihin ja asiakasrajapinnassa työskenteleviin. Se, mitä teemme eri tavalla, on näkyvä ja osallistava viestintä. Haluamme koskettaa tunnetasolla ja herättää uteliaisuutta. Niin, että kansalainen kokee tämän koskettavan myös itseään. Yleisestihän ajatellaan, että ei minulla ole mielenterveyden ongelmia, mutta yksi hetki elämässä voi muuttaa tilanteen ja mitä pikemmin apua on saatavilla, sen nopeammin toipuminen alkaa. 

Tähän mennessä on tehty kuntakohtaisia alkukartoituksia ja kerätty tietoa. Pohjois-Savon kunnista yhtä vaille kaikki ovat mukana hankkeessa. Kuluvan kevään aikana käynnistetään elintapatutkimus kohderyhmään kuuluville yhteistyössä Savonian ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tutkimuksessa on mukana 1000 osallistujaa, joista puolet on verrokkikoehenkilöitä, neljännes saa yksilövalmennusta ja toinen neljännes ryhmävalmennusta ravitsemukseen, liikuntaan, uneen ja rentoutumiseen. 

-Tutkimukseen kuuluu ennen ja jälkeen -seuranta. Koulutuksiin liittyvä esikysely on nyt käynnissä ja se toistetaan vuoden päästä. Vaikuttavuus näkyy usein vasta vuosien päästä, siksi muutosta mitataan pitkäkestoisesti.

Löytyykö tarttumapintaa hyvinvointialueisiin?

Elintapatutkimuksen lisäksi käynnistetään Vanhemmuuden tuki -ohjelma. Siihen haetaan lapsiperheitä, jotka tunnistavat tuen tarvetta. Yhteistyössä kehitetään toimintamalli, jossa tuetaan vanhemmuutta ja seurataan varhaisen tuen vaikutuksia pitkäkestoisesti. Myös Naisten piiri käynnistyy keväällä, siinä kohderyhmänä on 50+ pitkäaikaistyöttömät. 

-Naisten piirin tavoitteena on löytää uusi polku työmarkkinoille. Erityisesti rakennetyöttömyys vaivaa naisvaltaisia aloja, koska työmarkkinat ovat muuttuneet. Kaikki eivät pysty opiskelemaan, yritämme löytää muita keinoja saada heidät työmarkkinoille takaisin. 

Ohjelman kanssa samaan aikaan rakennetaan hyvinvointialueita. Mikä on tarttumapinta hyvinvointialueeseen, voiko Mieliteko-ohjelma tuottaa jotain hyvinvointialueen palveluja tai tehdä yhteistyötä?

-Lakisääteisiä velvoitteita ei voida siirtää hankkeisiin emmekä siis ole mukana hyvinvointialueen rakentumisessa. Toki vahvistamme ja hyödynnämme niitä verkostoja, mitä on olemassa, mutta meidän tehtävämme on tehdä asioita toisin, uudella tavalla. Tässä meidän haasteemme onkin, pitää löytyä rohkeutta ajatella laatikon ulkopuolella, toimia sen mukaisesti ja pystyä mittaamaan sen vaikutuksia. 

-Rahoitus on kahdeksi vuodeksi eteenpäin ja tulospaine on tosi kova jatkorahoituksen varmistamiseksi. Ollaan uuden äärellä, on uudet ihmiset ja toimintatavat. Riskinä on, kestääkö oma kone ja pysytäänkö itse kyydissä, kun draivi on niin kova, Länsimies pohtii.

Entäpä jos kysyisit naapuriltasi?

Viime elokuussa käynnistynyt Mieliteko-ohjelma kurottaa omien sanojensa mukaan ”korkealle ja kauas”. Niin pitääkin. Kun tavoitteet ja mittarit on asetettu riittävän korkealle, on hihat pakko kääriä. Ohjelman sisältö kiteytettynä on jo itsessään haasteellinen: tavoittaa ja auttaa jollain tavalla syrjäytymisvaarassa olevia pohjoissavolaisia aikuisia. Kun keinoina on koulutuksen lisäksi muun muassa uudenlainen tapa viestiä, vaikeuskerroin nousee.

Se, miten Mieliteko-ohjelma onnistuu herättämään huomiota, raivaamaan tiensä läpi taukoamattoman uutis- ja tietovirran ja tavoittamaan juuri oikeat ihmiset, on jo saavutus itsessään. En voi kuin toivoa, että näin todella tapahtuu, sillä ohjelma itsessään on äärimmäisen tärkeä. Pohjois-Savo keikkuu ikävien tilastojen kärkipäässä. Siksipä haastankin meidät kaikki Mieliteko-ohjelman viestinviejiksi. Siihen ei tarvita someosaamista eikä digitaalisen markkinoinnin tuntemusta. Riittää, kun kysyt välillä naapuriltasi Mitä kuuluu? Kuinka voit? Näillä pääsee jo pitkälle.

Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen

Kuvat: Markus Laakso