Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Debatti: Uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa valmiiksi velkaantuneena

Mainos | Tilastojen mukaan terveydenhuollon palvelukysyntä Pohjois-Savon alueella suuntautuu lähes 70 prosenttisesti erikoissairaanhoitoon. Tämä on osaltaan nostanut kustannuksia ja lisännyt velkaantumista. Kysyimme va. hyvinvointialueen johtaja Leila Pekkaselta ja Kuopion kaupungin perusturvajohtaja Mari Antikaiselta, mitä asialle on tehtävissä ja mitkä ovat hyvinvointialueen haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa?

1 Mikä on tilanne tällä hetkellä pohjoissavolaisten hyvinvoinnissa ja terveydessä?

MA: Kahtiajakoinen. On väestöryhmiä, jotka huolehtivat aktiivisesti terveydestään ja hyvinvoinnistaan, mutta on haavoittuvia asiakasryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Varhaisen tuen saaminen on alueella tällä hetkellä epätasaista ja johtaa muun muassa erikoissairaanhoidon kuormittumiseen.

LP: Ikävä todeta, että tilastojen valossa olemme maan sairastavin maakunta. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeindeksit ovat korkeita. Tämä on monen tekijän summa ja kehittynyt pitkällä aikavälillä.

2 Miten hyvinvointialueen tuleva toiminta vaikuttaa yksittäisen kuntalaisen elämään? Mikä muuttuu verrattuna entiseen?

MA: Parasta olisi, jos muutos ei näkyisi asiakkaan arjessa merkittävästi. Palveluiden saatavuus ja laatu yhdenvertaistuvat ja kaikille yhdenmukaiset kriteerit voivat tuoda näkyvimpiä muutoksia. Palvelutasot vaihtelevat alueella; jossain on totuttu saamaan palveluja enemmän ja jossain vähemmän. Jatkossa palvelun myöntämisen perusteet ovat kaikille samat.

LP: Heti vuodenvaihteessa ei muutu juuri mikään, toimintayksiköt siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle. Toki niiden toimintatavoissa voi tapahtua muutoksia, mutta yksittäinen kuntalainen saa pääsääntöisesti palvelunsa sieltä mistä nytkin. Jatkossa muutos pitäisi näkyä parempana palvelujen saatavuutena, joiden tuotantotapa voi olla mikä tahansa – kasvokkainen, sähköisesti tai liikkuvasti.

3 Mitä luvattu sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus käytännössä tarkoittaa ja miten se toteutetaan?

MA: Tarkoittaa muun muassa, missä ja mitä asiakas saa koko alueella lähipalveluna, mitä seutupalveluna, mitä alueellisena palveluna ja mitkä palvelut keskitetään. Osalla kunnista on ollut vaikeuksia järjestää lakisääteisiä palveluja ja turvata erityisasiantuntemusta, nyt palvelut tarjotaan samalla periaatteella kaikille asukkaille. Yhden järjestäjän malli myös helpottaa ja mahdollistaa tasalaatuista palvelun saantia esimerkiksi sähköisten palvelukanavien kautta.

LP: Jatkossa palvelu ei ole joka paikassa samalla tavalla saatavissa, mutta se on ”kohtuudella saavutettavissa”. Palveluja voidaan myös tuottaa erilaisilla malleilla. Esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotto voidaan toteuttaa videoyhteydellä joko kotoa tai oman kunnan terveyskeskuksen hoitajan kanssa. Terapiapalvelujahan tarjotaan jo nykyisinkin etäyhteyden kautta. Se, miten palvelu lopulta tarjotaan, on parhaillaan valmistelussa.

4 Kysymys Mari Antikaiselle: Pohjois-Savoa puhuttaa lasten ja nuorten pahoinvointi? Mitä toimenpiteitä tämä edellyttää lapsiperhepalvelujen osalta?

Tämä vaatii helposti saavutettavia ja monialaisia peruspalveluja sekä laaja-alaista varhaisen tuen tarjoamista. Järjestöt, yritykset, kunnat, seurakunnat ja sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteistyössä. Käytännössä toimitaan perhekeskustoimintamallilla, jossa esimerkiksi neuvolapalvelu, perhetyö ja perhesosiaalityö ovat alusta lähtien yhdessä tukemassa, ettei tilanne etenisi raskaampiin palveluihin.

5 Kysymys Leila Pekkaselle: Mihin valtiolta saatu lisärahoitus kohdennetaan?

Lisärahoitusta saatiin 11,4 M€ tälle vuodelle, jolla hoidetaan organisaation käynnistäminen ja

valmisteluorganisaation toiminta. Lisärahoitus oli siis valmistelutyöhön tullutta rahaa, jolla varmistetaan, että vuodenvaihteessa 2022/2023 toiminta voi siirtyä turvallisesti hyvinvointialueelle.

6 Miten käytännössä turvataan yksityisten palveluntarjoajien pääsy hyvinvointialueen palveluntuottajiksi?

MA: Hyvinvointialueen päättäjät päättävät, mitä tuotetaan itse, mitä palvelusetelillä ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Yksityisen sektorin kanssa käydään ennakoivaa keskustelua ja mahdollisuuksien mukaan tarjotaan pitkäaikaisia kumppanuuksia. On paljon palveluja, joihin tarvitsemme yhteistyökumppanin yksityiseltä sektorilta. Esimerkiksi palveluseteli on käytössä vain murto-osassa kuntia tällä hetkellä. Tämä olisi mahdollista laajentaa käyttöön koko alueelle.

LP: Hyvinvointialueen palvelustrategiassa määritellään palvelutuotannon linjauksia, kuten mitä palveluja tuotetaan omana ja yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamana. Meillä on eniten ulkopuolisia palveluntuottajia vammaispalveluissa, lastensuojelussa ja asumispalveluissa ja heitä tarvitsemme jatkossakin. Kutsumme yritykset ja järjestöt mukaan strategiaprosessiin kevään aikana. Strategia laaditaan yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa.

7 Mikä on tulevan hyvinvointialueen suurin haaste?

MA: Organisaation suuruus on sekä heikkous että vahvuus. Miten saadaan hallitusti yhdistettyä 18 eri organisaation työntekijät niin, että sitoutuminen ja motivaatio säilyvät. Ikääntyvä väestönkehitys edellyttää toimintasuunnitelmaa muun muassa henkilöstön eläköitymiseen ja valtion asettamiin velvoitteisiin. Miten ne hallitaan valmiiksi niukoilla resursseilla.

LP: Isoin haaste on saada talous tasapainoon. Velkaa on noin 400-450 miljoonaa ja velanhoitokustannukset ja isot investoinnit rasittavat taloutta vielä muutaman vuoden. Nyt erikoissairaanhoidon käyttö on suurta, peruspalveluja vahvistamalla syntyy myös säästöjä. Asia on ajankohtainen ja tulee tämän syksyn talousarvioon mietittäväksi.

8 Mitä toiveita ja terveisiä hyvinvointialueen valtuustolle ja hallitukselle?

MA: Toiveeni liittyy lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Varmistetaan peruspalveluihin riittävät resurssit, joka mahdollistaa rakennemuutoksen raskaista ja kalliista palveluista kevyempiin ja edullisempiin. Toinen toive liittyy pitkäjänteiseen strategian ja talouden suunnitteluun, jolloin toimintaa voi johtaa tavoitteellisemmin ja systemaattisemmin. Tämä on myös yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden etu.

LP: Toivon viisautta, kaukonäköisyyttä ja ymmärrystä siitä, että tämä on yhteinen asia yli puolue- ja kuntarajojen. Henkilöstön osalta isoin muutos koskee siirtymistä uuteen organisaatioon. Siinä keskeinen asia on lähijohtaminen. Esihenkilöillä pitää olla riittävästi osaamista johtaa arjen työtä. Jos lähijohtaminen ei ole kunnossa, koko organisaatio kärsii. Eniten muutos koskee ylintä ja keskijohtoa.

Teksti ja kuvat: Sanna-Liisa Kiiskinen