Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Historian havinaa: Paikallinen sopiminen ei ole mikään uusi keksintö

Mainos | Pitkän linjan yrittäjä korostaa luottamuksen merkitystä yrityksen menestymisessä.

Seppo Saarelaisen puheenjohtajakaudella siivottiin laman jälkiä ja kehitettiin paikallista sopimista. Nyt hän toivoo oppilaitoksilta enemmän ymmärrystä yrittäjyyteen.

Vuosituhannen viimeiset valtakunnalliset yrittäjäjuhlat Kuopiossa vuonna 1999 olivat myös vuosituhannen parhaat. Näin vakuuttaa Savon Yrittäjien silloinen puheenjohtaja Seppo Saarelainen. Paikalla oli lähes 1600 juhlijaa ja vieraille tarjoiltiin sananmukaisesti leipää ja sirkushuveja: Kuopio-halliin oli pystytetty oikea tivoli tarjoiluineen. Yllätys oli pysynyt hyvin salassa ja paikalla olleet Helsingin Yrittäjien edustajat myönsivät, että on vaikea pistää paremmaksi. Heillä oli tulossa seuraavan vuoden yrittäjäjuhlien järjestelyvastuu.

-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Ilpo Moisala pudisti päätään tivolin nähtyään ja totesi ”että Helsingissä päästään samalle tasolle vain, jos kaikki uivat yhdessä alasti Yrjönkadun uimahallissa”, Saarelainen muistelee nauraen. Ruokailun järjestelyvastuu oli annettu pienelle paikalliselle yrittäjälle Ravintolamestareille. Valinta osui oikeaan.

-Ruokailut onnistuivat erittäin hyvin ja nythän tällä yrityksellä on Kuopiossa useita ravintoloita. Kasvuyritys pääsi hyvään vauhtiin. Itse tapahtumakin tuotti 750.000 markkaa Savon Yrittäjien kassaan.

Ongelmaklinikka auttoi lama-ajan jälkien siivoamisessa

Saarelaisen puheenjohtajakausi osui laman jälkimaininkeihin. Hän oli onnistuneesti luotsannut oman yrityksensä Betonimestarit läpi vaikeista ajoista. Tiukin tilanne tuli vastaan vuonna 1992, kun Iisalmen tehtaalla ei ollut rahaa seuraaviin palkkoihin. Tilanne ratkesi paikallisella sopimisella – tai firmakohtaisella tupolla kuten hän itse asian ilmaisee. Nykytermein puhutaan luottamuspääomasta.

-Kutsuin porukat koolle ja kysyin, mitä tehdään. Vastaus oli, että ”ei me tiedetä, sano sinä”. Ehdotin, että jokainen tekee neljä talkootuntia, luovutaan kuudesta pekkaspäivästä ja leikataan palkkoja 10 %. Työntekijät kysyivät, lupaatko maksaa myöhemmin. En voinut luvata, mutta sanoin, että jos teette oman osuutenne, niin minä hoidan omani. Kun sain sopimuspaperiin nimet alle, sain kahden miljoonan markan pankkilainan ja selvisimme pahimman yli.

Lama-aika runteli markkinoita ja muun muassa rakentamisen romahdus oli huomattava. Savon Yrittäjiin Saarelainen perusti ongelmaklinikan ratkomaan yrittäjien ongelmia. Mallia hän otti Seinäjoen yrittäjistä, joilla oli jopa 4500 kävijää vuosittain. Savossa se ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen.

-Lama-aika näkyi markkinamuutoksina. Esimerkiksi betonialalta 70 firmaa meni konkurssiin. Ongelmaklinikalla tarjosimme apua yrittäjien ongelmiin, mutta meillä tehtävä koettiin ilmeisesti liian vaikeaksi. Saimme siltä ajalta kuitenkin hyvät verkostot asianajo- ja tilitoimistoihin.

Saarelaisen kaudella käynnistettiin myös aktiivinen jäsenhankinnan puhelinkampanja, josta tuli menestys. Hän korostaakin, että yrittäjien edunvalvonnassa laajat verkostot ja maakunnan tuki ovat tärkeitä.

- Ei järjestö kehity, jos ei koko maakunta ole asian takana. Puhelinkampanja toimi erittäin hyvin: jäsenmäärät kasvoivat ja yrittäjien arvostus ja näkyvyys nousivat. Pienensimme myös paikallisyhdistysten painoarvoa Kuopioon nähden, jonka jälkeen Kuopiostakin oli mahdollista päästä puheenjohtajaksi.

Kansanedustajia marssitettiin maakuntakierrokselle

Savosta oli siihen aikaan useita kansanedustajia ja olipa kaksi ministeriäkin: Jorma Huuhtanen ja Seppo Kääriäinen. Saarelainen keksi kuljettaa oman alueen kansanedustajat maakuntaan tutustumaan yrittäjien arkeen. Hän myöntää, että oli vierastanut järjestötoimintaa, mutta oman yrityksen kasvu vapautti aikaa muuhun tekemiseen.

-Kun oma yritys kasvoi, jäi aikaa paneutua muuhunkin. Pääsin Savon Yrittäjien jälkeen muun muassa Eläke-Fennian hallitukseen ja EK:n yritysvaltuuskuntaan. Näin ympärilläni osaavia ja menestyviä yrittäjiä ja halusin itse olla samanlainen.

Pohjois-Savon tulevaisuutta pohtiessaan Saarelainen nostaa keskusteluun oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön. Hänen mielestään liian pitkät opiskeluajat ja tasapäistäminen eivät tuota lisää osaajia. Yrittäjän pitää osata useita eri taitoja ja sitä nykyinen järjestelmä ei tue.

-Haluavatko oppilaitokset aidosti ymmärtää yrittäjyyttä? Missä muussa ammatissa tarvitaan näin paljon erilaisia taitoja tai missä ammatissa voit menettää kotisi ja rahasi? Meillä on liian pitkät koulutusajat ja tasapäistetään kaikki. Hyvät lähtevät muualle opiskelemaan ja jäävät sille tielleen. Annetaan hyvien edetä omaan tahtiin, siitä hyötyy koko maakunta ja Suomi.

Luottamus Seppo Saarelaisen sanoin

Luottamus pitää ansaita – se on tärkeä tunnetila.

Luottamus on pelon vastavoima.

Luottamus on työelämän pääomaa – siihen panostaminen tuottaa tulosta.

Luottamus on näkemyksellisyyttä.

Luottamus on läsnäoloa ja esimerkkinä toimimista.

Luottamus on arvopohja – sanat ja teot ovat yhdenmukaisia.

Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen.

Kuvat: Heikki Rissanen.