Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

SavoGrow-aluesivut | Savon Villissä Lännessä otetaan oikeus omiin käsiin

Mainos | Kuuden kunnan alueella toimiva kehitysyhtiö SavoGrow on toteuttamassa verkostokuntamaista toimintamallia.

Olemme Savon läntistä rajamaata. Otamme joskus oikeuden omiin käsiin eikä poliisejakaan näy vaivaksi asti, vitsailee SavoGrown elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari. Hän on parhaillaan vauhdittamassa verkostomaista kuuden kunnan toimintamallia. Tavoitteena on toimia kuin yksi kunta, mutta silti itsenäisinä toimijoina.

Kauvosaari kuvailee tavoitetta haasteelliseksi, muttei mahdottomaksi. Se vaatii jokaiselta toimijalta poikkeamista tutuista rutiineista ja valmiutta tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen. Kuntakehittämisen paras asiantuntemus on kuntien työntekijöillä, mutta heillä ei ole aikaa kehittämiseen.

-Pienissä kunnissa ja pienillä resursseilla toimenkuvat ovat melkoista sillisalaattia ja tulipalojen sammuttelua. Työarki etenee rutinoitunein tavoin, koska se on helpoin ja nopein tapa edetä. Nyt tekemistä halutaan muljauttaa uudelle kulmalle.

Kauvosaari aloitti SavoGrown elinvoimapäällikkönä keväällä 2020 keskellä korona-aikaa. Se toi omat kiemuransa työn käynnistämiseen: kuntavaalien siirtyminen hidasti toimenpiteiden suunnittelua ja tiimiläisten etätapaamiset luottamuksen rakentumista. Edistystä on kuitenkin jo nähtävissä.

-Haasteena oli luottamuksen rakentaminen Teamsin välityksellä. Minut yllätti myös se, kuinka vähän kunnissa samaa työtä tekevät ovat olleet aiemmin yhteydessä. Nyt kun luottamus on alkanut syntyä, ihmiset tarttuvat luuriin helpommin ja pirauttavat naapuriin tiedustellen, että kuinkas teillä. Minun roolini on tarjota paikkoja yhteiselle keskustelulle.

Soteuudistusta seuraa te-palvelujen uudistamisen urakka

Pienten kuntien ja yritysten iso haaste on saada uusia asukkaita ja osaavaa työvoimaa. Kauvosaaren mukaan kuntatyö ei houkuta muun muassa sen pirstaleisuuden takia. Erikoistumalla työtä saadaan houkuttavammaksi ja jää aikaa kehittämistoiminnalle, jota ilman kuntien elinvoima ei mitenkään säily.

-Verkostokunta-ajattelussa pointti on se, että pystytään erikoistumaan. Esimerkiksi eri kuntien sivistystoimenjohtajat voisivat jakaa toimialansa työtehtäviä ja keskittyä kukin enemmän yhteen osa-alueeseen. Kaikkien ei tarvitse tietää syvällisesti kaikesta. Näin toimimalla voi kokea onnistumista ja asiantuntijuutta työssään eivätkä ihmiset uuvu.

Kunnat ovat muutenkin suurten myllerrysten edessä: Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa ja samaan aikaan työvoimapalveluiden järjestäminen siirretään kunnalle tai useamman kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle.

-Yhteistoiminta-alueen työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkeä. Miten alueet muodostetaan ja kenen kanssa kannatta lähteä ”kimppaan” ovat vielä vastauksia vailla ja toiminnan pitäisi käynnistyä jo vuonna 2024.

Laki ei tunne verkostokuntaa

Sote-uudistuksessa kuntien toimintamenot pienenevät ja tulorakenne muuttuu merkittävästi. Tulevaisuudessa kunnan tehtävissä korostuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtävät, kulttuuripalvelujen järjestäminen, elinvoimatyö, asumisen ja elinympäristön toiminnot sekä kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

-Erilaiset onnistuneet kumppanuudet alueen toimijoiden – sekä yritysten että järjestöjen – kanssa ovat pienten kuntien elinvoiman säilymisen tae ja tasavertaisuuden korostaminen yhteisessä kehittämisessä on tärkeää.

SavoGrown verkostokuntamalli etenee tämän kevään aikana toimenpideohjelmaksi. Siinä määritellään teemat ja konkreettiset toimenpiteet. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne verkostokuntaa, siksi ratkaisut on keksittävä itse.

-Meidän pitää tarkentaa onko mitään joustavampaa mallia, jonka laki sallisi. Kuntakentällä on pitkä tekemisen perinne ja muutosvastarinta on meille ihmisille luonnollinen käyttäytymismalli. Mukavuusalueelta poistuminen haastaa aina. Uskon kuitenkin siihen, että kun saamme positiivisia yhdessä tekemisen kokemuksia ”alle”, niin tekeminen vauhdittuu.

Teksti ja kuva: Sanna-Liisa Kiiskinen