Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yel-uudistuksessa vuoropuhelun merkitys kasvaa

Mainos | Kesäkuussa eduskuntaan vietyä yrittäjien eläkelakiesitystä puoltava Sosiaali- ja terveysministeriö on korostanut, että uudessa YEL-laissa on kyse täsmennyksistä ja pienistä muutoksista. Ellei mikään merkittävästi muutu, miksi uudistusta on ajettu eteenpäin vauhdilla ja epätyypillisellä lainvalmistelulla, josta on puuttunut mm. virallinen työryhmä ja asianmukaiset lausuntokierrokset, on moni kysynyt.

Lakiesitykseen Suomen Yrittäjät on tehnyt joukon tarpeellisia muutosehdotuksia. Yrittäjäjärjestö vaatii, ettei mediaanipalkan merkitystä korosteta yksioikoisesti YEL-työtuloa asetettaessa ja tarkistettaessa ja että palkkatason on oltava vain yksi kriteeri kokonaisarvioita muodostettaessa. Yrittäjät vaatii lisäksi eläkeyhtiöiltä perusteluita yksittäisten yrittäjien YEL-työtulon muutoksissa. Perusteluissa on otettava huomioon ja kerrottava avoimesti auki kaikki ne tiedot jotka ovat olleet työtulon asettamisen taustalla sekä se, miten niistä on päädytty tiettyyn työtuloon. Tämä on rauhoittava tieto erityisesti niille yrittäjille, joiden työtuloon todennäköisesti tulee tarkistuksia uuden lain myötä. Viimeinen, mutta ei vähäisin muutosvaatimus Suomen Yrittäjiltä on eläkeyhtiöiltä vaadittava luottamus yrittäjän sanaan. Siihen, mitä yrittäjä sanoo yritystoimintansa laajuudesta, laadusta ja työllistävyydestä, on luotettava ellei muu tieto ole ristiriidassa yrittäjän näkemyksen kanssa. Varsinkin vasta perustettujen yritysten kohdalla yrittäjä on ainoa luotettava tietolähde oman työpanoksensa määrästä.

Vuoropuhelu eläkeyhtiön ja yrittäjän välillä on avainasemassa. Monen yrittäjän mielestä ikävä piirre on ollut että nk. alivakuuttaminen on vieritetty yrittäjän syyksi. Taustalla on usein puhtaasti yrityksen taloudellinen tilanne. Työtulon vahvistaminen ja keskustelun käyminen yrittäjän kanssa on jo nykyisen lain mukaan eläkeyhtiöiden tehtävä. Kuitenkin tätä perustehtävää on nyt korostettu ikään kuin uutena perusteluna lakiuudistukselle. Toivottavaa on, että vuoropuhelu jatkossa aidosti lisääntyy.

Yrittäjien luottamus koko YEL-järjestelmään on suuri haaste. Jos nyt suuri osa yrittäjistä turvaa omaa eläke-ja sosiaaliturvaansa sijoituksilla, ylimääräisillä vakuutuksilla ja muilla toimin, tämä on viesti jostain. Kyse ei ole vain hyvätuloisten yrittäjien ylimääräisistä sijoituksista vaan keskivertoyrittäjän toimista. Uusi lakiesitys ei korjaa rahoituksen isoa ongelmaa. Yrittäjien nyt maksavat eläkevakuutusmaksut menevät nykyisten eläkkeiden maksuun tuettuna valtion maksuosuudella. Tämä läpijuoksutus ei korjaannu hetkessä. YEL-maksujen rahastointimahdollisuuden selvittäminen luulisi olevan myös valtion intressissä.

Nykyinen YEL-laki on viisikymmentä vuotta vanha ja siinä ajassa yrittämisen toimintaympäristö ja yrittämisen tavat ovat muuttuneet. Perinteisen yrittämisen rinnalle ovat tulleet monialayrittäjyys, yksinyrittäjien määrän suhteellinen kasvu, yrittäjyyden eri muodot ja liukumat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä. Kaikkia näitä toiminnallisia muutoksia uuden lain soveltamisessa tulee tiedostaa ja ymmärtää.

Suomen Yrittäjät on korostanut perusteellisen YEL-remontin tarvetta, joka ei korjaannu vielä tässä lakiesityksessä. Uudelle hallituskaudelle jää tehtävää. Järjestön mielestä eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alarajaa tulee nostaa nykyiseltä tasolta vähintään yrittäjän ansiosidonnaisten työttömyysturvan alarajalle. Näin yrittäjä saa oikeuden työuran aikaiseen ansioihin sidottuun sosiaaliturvaan heti, kun joutuu ottamaan YEL-vakuutuksen. Yrittäjä tietää myös saavansa vakuutusmaksuillaan korkeampaa turvaa kuin ilman niitä ollessaan pakollisen vakuutuksen piirissä.

Paula Aikio-Tallgren Savon Yrittäjät, toimitusjohtaja