Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Itä-Suomi satsaa bioenergiaan - alueen maatilat osana tuotantoa

Mainos | Itä-Suomen osalta tuulivoimahankkeet ovat osin olleet vastatuulessa. Nyt katseet on vihreän siirtymän vauhdittamiseksi suunnattu biokaasuun.

Panoksia vihreän siirtymän investoinneissa ladataan Pohjois-Savossa bioenergian suuntaan. Kolmen MTK-tuottajayhdistyksen yhteishankkeen Biokaasua pelloilta tavoitteena on etsiä kaasupotentiaalia nurmen viljelystä Leppävirran Riikinnevalle suunniteltuun biokaasulaitokseen.Hankkeen vetäjän Esko Rissasen mukaan aihe on saanut myönteisen vastaanoton viljelijöiden keskuudessa. Hankkeessa kartoitetaan nurmen lisäksi myös muiden maatalouden biomassojen hyödyntämistä energian tuotannossa. Tämä viljelijöitä erityisesti kiinnostaa.

-Kukaan ei ole sanonut ei, erityisesti kuiva- ja lietelannan hyötykäyttö kiinnostaa. Lannoitteiden hinnat ovat viime vuosina kolminkertaistuneet ja polttoaineet tuplaantuneet, mutta kadon riski on säilynyt ennallaan. Kun karjatalous menee alaspäin, eikä nurmelle ole käyttöä, sen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa on tuottava ratkaisu. Nesteytys nostaa biokaasun arvoa ja ketju maksaa itse itsensä. Lisäksi nurmi on satovarmin lajike ja sen viljelyyn on kalustoa olemassa tilalla kuin tilalla.

Ruokatuotannon ikiliikkuja toimii molempiin suuntiin

Ukrainan sota on vauhdittanut keskustelua omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja vihreästä siirtymästä. MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen onkin selvityshankkeesta erityisen tyytyväinen, sillä toteutuessaan prosessi hyödyntää molempia osapuolia, kun viljelijät saavat tuottamansa energiaraaka-aineen valmiiksi käsiteltynä takaisin peltoon, mikä osaltaan madaltaa ruokatuotannon kustannuksia.

-Kyseessä on mädätyssysteemi, missä nurmi ja säilörehu mädätetään kaasuksi ja samalla syntyy kuiviketta, jolloin ravinteet kiertävät takaisin pelloille. Tämä on vähän kuin ikiliikkuja, jossa pystytään käyttämään kiertolannoitteet hyödyksi ja satsaamaan täysipainoisesti ruoan tuotantoon.

Logistiikka on vielä selvityksen alla, mutta suunnitelmissa on, että rakennetaan oma hankintaketjuyhtiö, joka hoitaa korjuun, logistiikan ja tekee sopimukset viljelijöiden kanssa.

-Tarkastelussa on, rakennetaanko eri puolille maakuntaa välivarastoja, jonne voidaan traktorilla kuskata raaka-ainetta edelleen toimitettavaksi Riikinnevalle. Paluukuormassa tulisi käsiteltyä tavaraa samaan varastoon, näin päästäisiin kustannustehokkaisiin meno-paluukuljetuksiin. Parhaillaan vertaillaan eri toimintamalleja ja tuskin tulee yhtä ainoaa ratkaisu, Kauhanen arvelee.

Rahoittajiakin kiinnostaa

Itsekin luomukarjatilaa pyörittävä hankevetäjä Rissanen kiittelee suunniteltua mallia, jossa jokainen voi keskittyä siihen, mitä parhaiten osaa. Rahoituskaan ei tunnu olevan ongelma.

-On tosi hyvä juttu, kun osapuolten roolit ovat selkeät. Me viljelijät voimme keskittyä siihen mitä parhaiten osaamme ja pääsemme matalilla investoinneilla mukaan. Päälaitostoimittaja Wegalla on jo sopimuksia olemassa eri rahastojen kanssa ja kansainvälisen vihreän siirtymän hankkeisiin löytyy rahaa.

Pohjois-Savon osalta vihreä siirtymä on hyvässä vauhdissa. Perinteisiä energiaratkaisuja on jo korvattu uusiutuvalla energialla ja maatiloilla on tarve vähentää sähkön ja öljyn käyttöä satsaamalla muun muassa aurinkoenergiaan. Energiaraaka-ainetta maakunnassa riittää, mutta Kauhasen mielestä hiilensidonnan laskennalliset mittarit kaipaavat täsmennystä.

-Iso keskustelunaihe on metsän ja pellon kasvun sitoma hiili: mikä on viljelyn todellinen hiilensidonta kontra päästöt ja miten fiksusti voidaan viljellä, jotta päästöt ovat kohtuulliset? Meillä pitää olla kaikkea kohtuudella: lehmiä, maitoa ja naudanlihaa. Maitoketjukin saadaan hiilineutraaliksi, kun laskentaperusteiden pelisääntöjä tarkennetaan. Maatalouden päästöt otetaan kyllä huomioon, mutta hiilensidontaa ei. Tähän toivottavasti tutkimustyö tuo jatkossa muutoksen.