Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Johtava tutkija Saija Rasi, pelastaako biokiertotalous maailman?

Mainos | Kiertotalous on jo tuttu käsite. Kiertotaloudessa tavaroita lainataan, vuokrataan, käytetään uudelleen, korjataan ja kierrätetään. Mutta mitä tarkoittaa uutisissakin vilahteleva käsite biokiertotalous? Mitä biokiertotaloudessa kierrätetään ja mihin siinä pyritään? Kenelle biokiertotaloudesta on hyötyä, miten biokiertotalous koskettaa yrityksiä ja maataloutta? Pelastaako biokiertotalous maailman? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdyttää Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Saija Rasi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkiva Saija Rasi tietää, että tällä hetkellä kulutamme globaalisti enemmän, kuin maapallo kestää. Ukrainan sodan vaikutuksesta Venäjän kaasuhanat ovat kiinni, ja maailmalla tarvitaan uusia ratkaisuja energiantuotantoon. Rasi tutkii biokiertotalotta, eli orgaanisten jätteiden ja -sivutuotteiden hyödyntämistä uusina tuotteina, energiana ja ravinteina.

-Biokiertotalous on ajankohtainen asia siksi, että orgaanisten jätteiden ja sivutuotteiden kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita sekä mineraalilannoitteita, kuten esimerkiksi fosforia. Biokiertotaloudessa on tarkoitus saada kulutus kestävämmälle pohjalle. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa esimerkiksi maatalousyritykset voisivat käyttää orgaanisia sivutuotteitaan, kuten lantaa entistä monipuolisemmin hyödykseen. Lannasta voisi tuottaa biokaasulaitoksessa biokaasua ja edelleen jalostaa sitä liikenteen käyttöön. Orgaanisista sivutuotteista voidaan myös valmistaa uusia tuotteita, kuten raaka-aineita biomuovien tai erilaisten kemikaalien tuotantoon. Näin voisi syntyä myös uutta liiketoimintaa, Rasi selventää.

Biokiertotaloudesta puhuttaessa pyritään siihen, että kaikki orgaaniset sivutuotteet maataloudesta, teollisuudesta sekä kotitalouksista ovat kierrätettävissä ja käytettävissä uudelleen uusina tuotteina, energiana sekä ravinteina, eikä jätettä jäisi näin lainkaan.

Biokaasua lämmöksi, sähköksi ja liikenteen käyttöön

Rasi käyttää Luken biokiertotaloutta tutkivissa ja edistävissä hankkeissa monitieteistä osaamistaan yhdistämällä ympäristötiedettä, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Hän koordinoi Luken hanketta, jonka nimi on FarmGas-PS 2, Kohti biokaasun liikennekäyttöä Pohjois-Savossa

-Hankkeessa tutkitaan hajautetun biokaasuntuotannon mallia. Tavoitteena on, että useissa maatilojen biokaasulaitoksissa tuotettu biokaasu hyödynnettäisiin keskitetyn jakelupisteen kautta liikenteen polttoaineena. Hankkeessa on etsitty mallia, miten tämä voidaan toteuttaa teknisesti sekä laskettu mallin kokonaiskustannuksia.

Lukessa on toimittu biokaasututkimuksen parissa jo pitkään. Esimerkiksi Luken Maaningan toimipisteessä on tutkittu maatilan biokaasuprosessia vuodesta 2009 lähtien. Siellä biokaasulaitoksen biokaasu hyödynnetään sähkönä, lämpönä ja mädätelannoitteena. Laitos nostaa täten toimipisteen energiaomavaraisuutta, sulkee ravinnekiertoja ja vähentää ympäristövaikutuksia.

Investointien kalleus hidastaa maatalousyritysten biokiertotaloutta

Rasin mielestä useimmat yritykset panostavat tänään kiitettävästi kiertotalouteen, hiilineutraaliin liiketoimintaan ja kestävään kehitykseen.

- Esimerkiksi elintarvikkeissa näkee koko ajan enemmän merkintöjä kestävästä kehityksestä, kuten ”valmistettu hiilineutraalisti”. Yritykset myös laskevat hiilijalanjälkiään.

Hänestä näiden tavoitteiden edistäminen ei välttämättä vaadi yrityksiltä aina isoja investointeja.

-Yritykset voisivat ostaa uusiutuvaa energiaa ja kierrättää jätteensä. Näin ne voivat nostaa tuotteiden arvoa ja parantaa kestävyyttä.

Rasin mukaan tarvitaan kuitenkin vielä paljon kehitystyötä, jotta kierto- ja biokiertotalous toimisi tehokkaimmin jo alkutuotannossa maatiloilla. Esimerkiksi FarmGas-PS 2- hankkeessa on nähty, että eräs biokiertotaloutta hidastava asia maatalousyrityksissä on investointien kallis hinta.

-Biokaasulaitoksen perustaminen yksittäiselle maatilalle vaatii kallista, monimutkaista tekniikkaa ja jopa miljoonan euron investointia. Joissain tapauksissa kannattavuutta voidaan parantaa, jos maatalousyritykset perustavat yhteisiä biokaasulaitoksia. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, sillä raaka-aineita ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja. Luke on mukana kehittämässä biokiertotalouden innovaatioita.

Biokiertotalouden ratkaisut ovat vielä kehitysasteella ja tähtäävät tulevaisuuteen. Rasin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 25 maatilan biokaasulaitosta. Suurin osa tuottaa biokaasua sähkön ja lämmöntuotantoon. Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyrityksessä tavoitteena on, että uusiutuvaa biokaasua jalostetaan raskaan liikenteen polttoaineeksi. Haapavedellä sijaitsevan Vuorenmaan maitotilan tuottamasta kaasusta jo nyt noin puolet käytetään sekä raskaaseen liikenteeseen että henkilöautoihin jalostettuna biometaanina. Myös Valion maitoautot käyvät tankkaamassa lehmän lannasta tehtyä biometaania maatilaosakeyhtiön nimissä toimivalla biokaasun tankkausasemalla.

Biotalousratkaisut jakoon

-Lukessa on meneillään myös kansainvälinen BRANCHES-tiedonvälityshanke. Hankkeessa kerätään ja levitetään tietoa esimerkiksi maaseudun innovatiivisista biotalousratkaisuista maasta toiseen ja paikallisesti. Tietoa jaetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ratkaisu voi olla vaikkapa marjatilan hyvä kokemus aurinkosähkön hyödyntämisestä. Yksittäisen maatilayrityksen onnistunut ratkaisu voi toimia hyvänä esimerkkinä muillekin yrityksille.

Hankkeessa on tavoitteena parantaa biomassan, kuten energiapuun, oljen tai leikkuujätteen toimitusketjujen elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä sekä edistää innovatiivisia teknologioita, maaseudun biotalousratkaisuja, kestävää maataloutta ja metsänhoitoa.

Lisäksi hankkeessa parannetaan myös biomassan toimitusketjujen energiatehokkuutta ja maatilojen energiaomavaraisuutta sekä minimoidaan energiakustannuksia.

Ukrainan sodalla pitkäaikainen vaikutus ruuan- ja energiantuotantoon

Rasin mukaan Ukrainan sodalla voi olla hyvin pitkäaikainen vaikutus ruuan- ja energiantuotantoon. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat maailman tärkeimpiä lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden valmistajia. Siksi esimerkiksi kierrätyslannoitteilla, kuten mädätteellä, kompostilla ja myös biohiilellä on nyt aiempaa suurempi kysyntä.

-Nyt maatiloilla onkin suuri kiinnostus biokaasulaitosten mädätteestä valmistettaviin kierrätyslannoitteisiin. Koska ulkomaisten lannoitteiden hintakin on sodan vaikutuksesta noussut, uudet, kehitystä vaativat lannoiteratkaisut eivät enää kuulosta niin kalliilta.

Mutta pelastaako biokiertotalous maailman?

-Ihmisten pitää pelastaa maailma omalta toiminnaltaan. Biokiertotalouden ratkaisut tuovat työkaluja tähän.

Teksti: Pirjo Tiihonen.