Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lama-aikana pienyrittäjyydestä tuli muoti-ilmiö

Mainos | Kun puhutaan 1990-luvusta, niin vääjäämättä taustalla kummittelee lama-aika eikä Savon Yrittäjätkään välttyneet laman vaikutuksilta. Erityisesti ajanjakso ennen 1990-luvun puoliväliä oli vaikeaa aikaa, kuten silloinen puheenjohtaja Niilo Huttunen kuvailee aikakautta.

– Koko yhteiskunnassa oli apeat tunnelmat. Olin ollut jo muutamia vuosia mukana yrittäjäjärjestössä, kun minulta kysyttiin halukkuutta puheenjohtajaehdokkuuteen. Ennen päätöstäni kyselin edelliseltä puheenjohtajalta, minkälainen on yhdistyksen kassatilanne. Minulle vakuutettiin, että se on hyvä. En ole ihan varma oliko, sillä jouduimme ihan alkajaisiksi neuvottelemaan pankista 200.000 markan limiitin, että voisimme jatkaa eteenpäin.

Huttusen puheenjohtajakausi lähti taloudellisesti takamatkalta liikkeelle. Jäsenmäärät olivat supistuneet ja koko toimiston tehtäviä piti tarkastella uudessa valossa, koska rahat olivat tiukilla.

– Kun aloitettiin hallituksen kokous, puhuttiin aina rahasta tai sen puutteesta. Jäsenmäärät laskivat, kun yritykset säästivät ja erosivat jäsenyydestä, jouduimme vähentämään toimistolta väkeä ja muuttamaan pienempiin tiloihin, hän muistelee, mutta painottaa myös, että moni asia oli hyvin.

– Meillä oli hyvä hallitus ja erityisesti Ester Vuori talousasiantuntijana, joka opasti, mitä kannattaa tehdä. Ester ansaitsee suuren kiitoksen. Töitä tehtiin talkoohengessä, että saatiin asiat korjaantumaan. Talkoissa oli mukana sekä hallitus että toimiston väki silloista toimitusjohtajaa Arto Jokista myöten, Huttunen kiittelee.

Kansanedustajille omat kummiyrittäjät

Vaikka lama vei Pohjois-Savon talouden taantumana, yrittäjäyhdistyksessä uskottiin parempaan huomiseen ja erityisesti pienyrittäjyys oli tuohon aikaan nosteessa. Myös alueen kansanedustajiin pidettiin aktiivisesti yhteyttä.

– Kaikesta huolimatta saatiin luotua hyvää fiilistä lähitoimijoihin ja valettiin uskoa, että elämä jatkuu. Pienyrittäjyys tuli muotiin ja kaikki puhuivat sen puolesta. Kaikille alueen kansanedustajille nimettiin omasta kunnasta kummiyrittäjä kertomaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Lopulta taloustilanne alkoikin parantua vuosikymmenen lopulla.

Yhdeksi mieleenpainuvimmista tapahtumista omalla puheenjohtajakaudellaan Huttunen nostaa edunvalvonnan voimavarojen vahvistamisen. Hän oli Finlandia-talolla mukana allekirjoittamassa historiallista pöytäkirjaa.

– Sain olla mukana, kun Pienteollisuuden Keskusliitto ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitto yhdistyivät uudeksi edunvalvontajärjestöksi 5.9.1995. Suomen Yrittäjät aloitti varsinaisen toimintansa tammikuussa 1996 ja kaikki aluejärjestöt liittyivät jäseniksi uuteen edunvalvontajärjestöön.

Yrittäjyyden apulaisprofessuuri Kuopioon

Yrittäjähdistys sai myös uudistuksia aikaiseksi talouden niukkuudesta huolimatta, kun muun muassa yhteistyötä silloisen Kuopion yliopiston kanssa käynnisteltiin. Hallituksen jäsenmäärän pienentäminen oli myös puheissa, mutta siihen Huttunen ei lämmennyt.

-Jäsenmäärän kato saatiin pysähtymään, se oli tärkeää. Savon Yrittäjien hallitukseen kuuluivat tuohon aikaan kaikki paikallisyhdistyksen puheenjohtajat. Kentältä kuului toiveita, että hallitusta pitäisi pienentää. Itse olin sitä mieltä, että jos hallitusta pienennetään, samalla katkeaa yhteys paikallisyhdistyksiin. Pidin yhteistyötä siihen suuntaan tärkeänä.

– Minulla on hatara muistikuva, että järjestimme yhteisiä koulutustilaisuuksia Kuopion yliopiston kanssa ja ne saivat hyvän vastaanoton. Yhdessä Kuopion kauppakamarin ja muiden sidosryhmien kanssa saimme neuvoteltua Kuopion yliopistoon myös yrittäjyyden apulaisprofessuurin.

Kiertävistä kokouksista hauskoja muistoja

Huttusen aikaan Savon Yrittäjät kiersi kokoustamassa ja kouluttamassa ympäri maakuntaa. Hänellä on eräältä reissulta hauska muisto, joka osoittaa, että yrittäjät ovat luovaa porukkaa.

– Keiteleelle mentiin tutustumaan Seppo Ahosen kattoristikoita valmistavaan yritykseen. Hän esitteli yrityksen toimintaa ja kehui, että suuri suomalainen idoliorkesteri tulee meille soittamaan päivän lopuksi. Tuo orkesteri paljastui baarissa olevaksi levysoittimeksi ja kaikki läsnäolijat taputtivat Ahosen kekseliäisyydelle. Seppo tarjosi meille musiikkielämyksen, Huttunen nauraa.

Valtakunnallisen yrittäjäjärjestön kanssa käytiin keskusteluja palkitsemisten laajentamisesta koskemaan myös paikaillisyhdistyksiä, mutta Huttusen aikaan asiasta ei päästy vielä yhteisymmärrykseen.

– Keskusliiton kanssa väännettiin aiheesta, miksi ei yhdistyksiäkin voisi palkita, kun yrittäjiä palkitaan. Ei tullut valmista minun aikanani, mutta nyt niitä palkitaan - jopa Sonkajärven Yrittäjät ovat saaneet tämän palkinnon.

Hyvät ajat ovat tulossa

Nykyistä maailmantilaa Huttunen seuraa huolestuneena. Yrittäjien asema on muuttunut tiukemmaksi. Hän toivoo, että energiaa alettaisiin suunnata oikeisiin asioihin.

– Tilanne on mennyt tukalaksi, markkinatalous ei toimi vapaasti. Jos tämä sama negatiivinen sääntelyenergia suunnattaisiin oikeisiin asioihin, asiat olisivat paljon paremmin: maailma olisi tasa-arvoisempi ja vähemmän nälkää ja köyhyyttä. Yrittäjät kyllä sinnittelevät pää pinnalla, he ovat luovia ja pysyvät hengissä. Toki tästäkin ajanjaksosta selvitään ja tulee taas hyviä aikoja, joita muistellaan, Huttunen uskoo.

Savon Yrittäjien toiminnasta Huttunen on ylpeä ja korostaa, että kaikki on kiinni ihmisistä. Kun on oikeat tekijät, niin hommat luistavat.

– Meillä on ollut hyviä puheenjohtajia, hallituksia ja toimihenkilöitä, jotka ovat vieneet toimintaa eteenpäin. Katson hyvin toiveikkaasti nykyistä toimintaa. Savossa on hyvä draivi päällä, ollaan valtakunnan kärkikastia ja haluttu yhteistyökumppani. Nykyinen toimitusjohtaja tietää mitä tekee. Joka siihen hommaan antautuu, pitää olla aikaa ja pitää olla läsnä. Toiminta on muuttunut minun ajoistani enemmän ammattimaiseksi ja vaatii erilaista osaamista.

Teksti ja kuvat: Sanna-Liisa Kiiskinen