Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yksityiset palveluyritykset eivät saa jäädä hyvinvointialueiden rahoitusviiveiden paikkaajiksi

Mainos | Uudet hyvinvointialueet aloittavat valmiiksi miinusmerkkisillä talousarvioilla ja moni hv-alue on jo anonut lisärahoitusta valtiolta tai valtuuksia lisälainanottoon. Näin on tilanne myös Pohjois-Savossa. Tulevien hv-alueiden rahoitushuolto ja sen vaikutukset yksityisten palveluntuottajien asemaan on ehkä jäänyt keskustelussa sivurooliin – toivottavasti ei kuitenkaan valmistelussa. Tärkeää on, että reilun 12 000 työntekijän palkat saadaan maksettua ja yhtä tärkeää on, että sotealan yritykset saavat maksusuorituksensa asianmukaisesti. Hyvinvointialueiden rahoitushuolto on laaja kokonaisuus ja sen vaikutukset ulottuvat niihin yksityisiin pk-yrityksiin, jotka siirtyvät osaksi hv-alueiden palveluntuottajien verkostoa.

Avainasemassa jouhevan maksuliikenteen sujumisessa on taloushallinnon ohjelmistoilla ja prosesseilla. Pohjois-Savon hyvinvointialueen IT-järjestelmävalmiuksien on kerrottu olevan hv-alueiden kärkeä. Tämä on myönteinen uutinen niille sadoille sotealan yrityksille, joiden liiketoiminta tulee joko osittain tai kokonaan julkiselta sektorilta.

Kirjoitin samasta aiheesta vuonna 2018 ollessani Kuntien takauskeskuksen hallituksessa. Tuolloin Suomessa valmistauduttiin maakuntauudistukseen ja valinnanvapausmalliin, joka tunnetusti ei toteutunut. Suomessa on eletty rahoituksellisessa hyvinvointivaltiossa sen jälkeen kun 1990-luvun laman jälkeen julkisen sektorin rahoitushuolto laitettiin kuntoon. Kuntoon laitetun julkisen sektorin maksukyvyn myötä eri tahoilla on oletettu, että myös tulevilla maakunnilla tai tässä tapauksessa pian aloittavilla hyvinvointialueilla on automaattisesti aina rahaa yritysten saatavien maksuun. Yrittäjien saatavat ovat turvattuja sinänsä, koska hyvinvointialueet eivät voi mennä konkurssiin mutta palveluntuottajien ei pidä joutua hyvinvointialueen edes väliaikaiseksi rahoittajaksi. Valtion ja hyvinvointialueen välisen mahdollisen rahoitusviiveen varaventtiilinä olo ei kuulu yrittäjille. Maksuliikenteen sujumiseen kuuluvat myös ostolaskujen ja voimassa olevien sopimusten tarkistusprosessit, johon pitää osoittaa riittävät resurssit.

Meneillään on useita hv-alueiden strategisia tai operatiivisia linjauksia. Yritykset toivovat palvelustrategiaan selkeitä kirjauksia monituottajamallista sekä palvelusetelin laajentamisesta. Parhaillaan työstetään palvelusetelien hinnoittelua ja työ on ensiarvoisen tärkeää. Palvelusetelien arvon määrityksiin voi hyytyä hyvä järjestelmä. Alihinnoiteltu palveluseteli jättää yksityiset palveluyritykset vääjäämättä palvelutuotannon ulkopuolelle. Tähän ei hv-alueilla ole varaa.

Olemme uuden edessä ja muutoksiin kannattaa asennoitua myönteisesti. Olemme tyytyväisiä Savon Yrittäjissä kuultuamme hv-alueiden reagointihalusta mahdollisiin muutostarpeisiin. Mikäli kireässä aikataulussa tehtyjen päätösten huomataan tarvitsevan korjausliikkeitä, päätöksiä ollaan valmiita tarkastelemaan uudelleen. Tämä tuo tulevaisuudenuskoa maakuntamme kaikille sotealan yrityksille

Paula Aikio-Tallgren, Savon Yrittäjät toimitusjohtaja

PS. Vuoden viimeiseksi kansikuvaksi valitsimme symbolisen kuvan ST Stainlessin tehdassalista. Siinä Marko Happo kuvaa kollegaansa työn ääressä. Kuvasta välittyy ammattilaisen ote ja keskittyneisyys. Samaa tarkkuutta on vaadittu tuhansissa pohjoissavolaisissa yrityksissä tämän vuoden aikana. Siirrymme nyt uuteen vuoteen haasteellisissa mutta myös optimistisissa tunnelmissa. Savon Yrittäjissä meitä luotsaa vastavalittu hallitus puheenjohtaja Kalevi Hillin johdolla. Omasta ja toimiston puolesta toivotan kaikille yrittäjille ja lukijoillemme Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2023. Pidetään Savon rattaat pyörimässä!