Mainos | Ylimaakunnallinen Viitoskäytävä-hanke tuo kaivattua kasvurahaa itäisen Suomen kehittämiseen. Toiveena on jatkossa saada rahoitus kirjattua hallitusohjelmaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Viitoskäytävä-hanke operoi viiden maakunnan alueella. Sen päätavoitteena on rakentaa vahva kumppanuusverkosto ja koota yhteen faktat maakuntien tuottamasta arvosta koko Suomelle. Reilu vuosi sitten aloittaneen hankejohtaja Riitta Forsten-Astikaisen mukaan paljon on jo saatu aikaiseksi, mutta silti ollaan vielä alkutekijöissä verrattuna läntiseen ja eteläiseen Suomeen.
-Itäinen osa Suomea on ollut verkosto- ja käytävähankkeiden osalta täysin koskematon alue. Lännessä Perämeren kaari -hanke on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan ja etelässä Suomen Kasvukäytävä kymmenisen vuotta. Oli siis korkea aika saada vastaava itäiseen Suomeen Forsten-Astikainen painottaa.
Hankkeessa on mukana Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Koillismaa ja Itä-Lappi sekä sen lisäksi lukuisia kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja kauppakamareja. Voidaan siis hyvällä syyllä puhua ylimaakunnallisesta hankkeesta. Forsten-Astikainen näkeekin asian isommasta näkövinkkelistä.
-Hanke on ylätason hanke, meillä on lentokorkeus 10.000 metriä. Piirretään isoa kuvaa ja sitä kautta täsmennetään alueen merkitystä koko Suomelle. Itäinen Suomi on mielestäni jäänyt muun Suomen jalkoihin. Suomea kehitetään eriarvoisesti, länsi ja etelä keräävät rusinat pullasta, Satakunnassa syntynyt hankejohtaja lataa näkemyksensä.
Vuodessa enemmän näkyvää kuin muualla kymmenessä
Mitä hankkeella sitten tavoitellaan? Syksyllä 2021 alkaneessa selvitystyössä on TEM:n palautteenkin mukaan saatu parissa vuodessa enemmän aikaan kuin muualla kymmenessä.
-Päätavoite on verkoston rakentaminen. Maakuntien maineen vahvistaminen onnistuu vain verkostojen kautta. Maakuntaliittojakin on mukana kolme, joista Pohjois-Savon liitto hallinnoi hanketta. Verkostojen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, pitää synnyttää ensin luottamus ja oppia tuntemaan toisensa.
Jo nyt pystytään faktojen pohjalta perustelemaan, että Viitoskäytävän merkitys koko Suomen kansantaloudelle on korvaamaton. Muun muassa yli 90 prosenttia Suomen kaivosteollisuudesta osuu väylän varrelle. Sen lisäksi hankkeen viisi maakuntaa ovat merkittäviä metsäteollisuuden ja alkutuotannon raaka-aineiden lähteitä.
-Kerätyn tiedon pohjalta pystymme osoittamaan arvontuotannon bruttokansantuotteeseen ja vientiin. Lukuisat muut maakunnat ovat riippuvaisia meistä. Jos Viitoskäytävän raaka-ainetuotanto pysähtyisi, aika ikävät ajat koittaisivat. Kun hanke alkoi, maailma on muuttunut ja alueen arvo on noussut entisestään. Tämä on Suomen huoltovarmuuskäytävä ja turvallisuuden kannalta merkityksellinen, Forsten-Astikainen kiteyttää.
Viitostie on valtakunnallinen mökkitie
Väylän varrelle osuu myös kansallisesti merkittäviä matkailukohteita ja luonnonkaunista maaseutua, joiden arvo on noussut pandemiajan hybridityön myötä.
-Tahko, Vuokatti, Ruka, Pyhä, Ukkohalla, Suomu, Salla ja näiden lisäksi kolmetoista kansallispuistoa, minne etelän ihmiset suuntaavat, Forsten-Astikainen luettelee ja lisää, että korona on elävöittänyt maaseutua ihan uudella tavalla.
-Viitostiehän on valtakunnan johtava mökkitie. Nyt kun meillä on Nato-raja, on ensiarvoisen tärkeää pitää maaseutu asuttuna.
Edellä mainittujen selvitystöiden lisäksi kesäkuun alussa julkistetaan Destian laatima Viitoskäytävän modernin ja kestävän liikkumisympäristön tulevaisuusvisio.
-Tuotamme tietoa ja visioita kumppaniemme ja verkostojemme suunnittelu- ja tulevaisuustyöhön sekä päätöksentekoon. Sillä on iso arvo, kun tiedon tuottaa puolueeton taho ja siinä tarkastellaan mikroliikkumista ja laajimmillaan tulevaisuuden sähkölentoliikennettä.
Kolmannen mittavan kyselyn tuottaa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Siinä tutkitaan kuluttajakäyttäytymistä ja niitä arvoja, asenteita ja motivaatioita, mitkä meitä Viitoskäytävällä liikuttaa.
- Vaikka pandemian jälkeen työmatkaliikkuminen on vähentynyt, niin liikkuminen itsessään on lisääntynyt. Kyselyssä tarkastellaan myös kulttuurista näkökulmaa: onko se ruoka, nähtävyydet, harrastukset vai jotain kokonaan uutta, johon yritykset voisivat tarttua. Selvitys saattaa hoksauttaa jopa uuteen liiketoimintaan.
Päättäjiä haastetaan Suomi Areenalla
Ja jotta työt eivät tähän loppuisi, niin loppukeväästä käynnistyy Viitoskäytävän brändäys ja markkinointikampanja, jolla halutaan herätellä eri kohderyhmiä.
-Haluamme herätellä alueen ihmiset näkemään, miten hienolla alueella he asuvat. Meillä on kaikki hyvän elämisen ja yrittämisen elementit käsissämme. Toisena tavoitteena on herätellä ne, jotka eivät asu alueella: Miksi tänne kannattaa tulla tai mennä Lappiin välillä monimuotoista viitostietä pitkin ja nauttia vyöhykkeen palveluista.
Kolmas kohderyhmä on päättäjät. Hanke on esillä kesäkuussa Suomi Areenalla. Siellä eri tahoja päästään haastamaan ja kertomaan Viitoskäytävän arvontuotannosta. Forsten-Astikaisen mukaan Suomea on kehitetty eriarvoisesti ja se näkyy esimerkiksi väylien rahoituksessa.
- Jos katsotaan pitkällä perspektiivillä, tie- ja raiderahat ovat menneet etelään ja länteen. Päättäjät ovat unohtaneet arvoketjun alkupään, joka on Viitoskäytävällä. Sen lisäksi tietyt taustavoimat ovat myös pyrkineet hankaloittamaan asemaamme. Satamat brassailee vientiluvuillaan, mutta missä ne vientituotteet tehdään? Ei tukkirekat ja metsäkonelastit kulje ilman teitä ja alkutuotantoa. Tätä viestiä haluan viedä eteenpäin.
Myös hankkeen jatkotoimenpiteitä on jo mietitty. Tuleva hallitus on paljon vartijana päättämässä jatkorahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on saada verkosto- ja käytävärahoitus kirjattua uuteen hallitusohjelmaan.
-Meillä on jo suunnitelma Viitoskäytävä vol. 2, jolloin voidaan nostaa lentokorkeutta. Kovasti töitä tehdään sen eteen, että hanke jatkuu. Loppusyksy on varattu hankkeessa kerätyn tiedon jalkauttamiseen. Järjestämme tapahtumia ja webinaareja ja itse kierrän mielellään puhumassa. Olen siis vapaata riistaa loppuvuonna ja odotan puhujakutsuja, hankejohtaja vinkkaa.
Kuka?
Riitta Forsten-Astikainen, Viitoskäytävän hankejohtaja, KTM, MBA, väittelee loppuvuodesta tohtoriksi Oulun yliopistossa. Väitöskirjan aiheena Itsereflektio yksilön oman osaamisen arvioinnissa.
Asuu Savonlinnassa, syntynyt Satakunnassa.
Toiminut aiemmin muun muassa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti-instituutissa yritysprojektien vetäjänä ja yrittäjyystutkijana. Sitä ennen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa yrittäjyyden ja henkilöstöjohtamisen tutkijana ja kehitysprojektien vetäjänä. Kouluttanut yrittäjyyttä ja johtamista yli 10 vuotta ja toiminut myös itse yrittäjänä lähes 20 vuotta.
Harrastaa itsensä kehittämistä, matkustelua, mökkeilyä, liikuntaa, sienestystä ja marjastusta.
Teksti Sanna-Liisa Kiiskinen, Kuvat Marc Sabat/Studio Sabat