Professori Juha Töyräs on tunnettu hyvästä argumentoinnistaan ja suorapuheisuudestaan. Häntä ei tarvitse kahta kertaa kehottaa kertomaan terveysteknologian hyödyistä ja merkityksestä Pohjois-Savolle ja Suomelle.
Mainos | Terveysteknologian kauppatase on positiivinen ja tuonut Suomeen 20 vuoden aikana 16 miljardin euron ylijäämän, aloittaa Juha Töyräs. -Terveysteknologian vienti oli vuonna 2022 lähes 2,7 miljardia euroa. Kansallisena Business Finland Mission tavoitteena on nostaa tämä 15 miljardin vuotuiselle tasolle vuoteen 2035 mennessä. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava myös Itä-Suomessa.
Hän jatkaa taustoittamista terveysteknologian kehittämisestä. -Oleellista on, että tuotteet vastaavat tarpeeseen, niiden toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja että ne on voitu kehittää ja testata niiden tulevassa käyttöympäristössä. Tämän mahdollistamiseksi hyvinvointialueen rooli on keskeinen.
- Hyvinvointialueilla tutkimuksesta ja käytännön tarpeesta kumpuavat innovaatiot tulisi tunnistaa, kerätä ja kehittää tehokkaammin tuotteiksi. Vastaavasti ratkaisua kaipaavat ongelmat tulisi kerätä ja saattaa yrityskentän tietoon tehokkaasti. Jos onnistuisimme tässä paremmin olisi sillä merkittävä vaikutus alueen elinvoimaisuuteen.
Tämän lisäksi terveyspalveluvienti on erittäin merkittävä kansainvälinen liiketoimintamahdollisuus. Globaalisti terveysturismin arvioidaan kasvavan vuosikymmenen loppuun mennessä lähes sadan miljardin dollarin bisnekseksi, muistuttaa Töyräs. - Suomen osuus tästä voisi vuosikymmenen lopussa olla jopa satakertainen nykyiseen verrattuna. Tämä toisi tuloja ja terveysturisteja alueelle.
TKI-toiminnan tuloksellisuus täytyy huomioida hyvinvointialueiden rahoituksessa
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimpien kansakuntien joukkoon. Jatkona terveysalan kasvustrategialle hallitus on käynnistämässä terveys- ja hyvinvointialan TKI-ohjelman. Tämän keskeisenä mahdollistajana on sitoutua rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Panostaminen tutkimukseen tuottaa osaamista, joka mahdollistaa muun terveysteknologian 15 miljardin viennin toteutumisen, sairauksien tehokkaan ennaltaehkäisyn ja moderneimpien menetelmien tehokkaan hyödyntämisen. Nämä ovat esimerkkejä tavoitteista, joilla Töyrään mukaan pelastetaan Suomen elinvoima ja sote-sektorin kantokyky.
Juha Töyräs peräänkuuluttaa muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja rahoituspohjan laajentamiseen. - Jotta hyvinvointialueet voisivat tukea näitä kansallisia tavoitteita, täytyy TKI-toiminnan tuloksellisuus huomioida hyvinvointialueiden rahoitusmallissa. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tulisi kannustaa tulopohjan laajentamiseen esimerkiksi tutkimuspalvelujen, koulutuspalvelujen ja terveyspalvelujen viennin kautta. Tämä mekanismi parantaisi merkittävästi hyvinvointialueiden kannusteita elinvoiman tukemiseen.
Sote-alan kuormittavuudessa vellominen tulisi lopettaa ja keskittyä alan mahdollisuuksiin
- Voi olla liian kovasti sanottu, mutta Suomessa ei ole vielä koettu riittävää pakkoa laajentaa sote-järjestelmän ja yliopistosektorin rahoituspohjaa, roimii Töyräs. -Koulutusviennin onnistuminen on yhtä lailla yhteiskunnan kuin oppilaitosten haaste. Jos yhteiskunta ei kykene vastaamaan maksavien ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin mm. englanninkielisten palvelujen, harrastusten ja uramahdollisuuksien kautta, niin onnistuminen on vaikeaa. Uskon, että suomalaisen koulutusjärjestelmän brändi on riittävän vahva menestyksekkääseen koulutusvientiin ja sama koskee terveyspalvelujärjestelmää.
- Nyt nämä tehtävät tulisi tuoda vahvoilla rahoitusmallien kannusteilla ko. toimijoiden agendalle ja tukea sitä esimerkiksi tekemällä englannin kielestä suomen kolmas virallinen kieli. Tässä on sama haaste kuin kliinisen lääketutkimuksen kanssa. Puutteet vaikkapa myynnissä ovat vain oireita keskeisestä ongelmasta, joka liittyy valtion ohjaukseen ja kannusteisiin.
Töyräs kiittää kyllä terveysteknologian kaupallistamisen osaamista. Tästä esimerkkinä on Business Finlandin Healthcare Reimagined 2035 Mission ja Sitran Suomen Terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visiossa 2030 mainittu valtava kasvupotentiaali. Tämän kasvupotentiaalin realisoimisessa sote-sektorin merkitys on keskeinen.
- Meidän tulee sote-alan kuormittavuudessa vellomisen sijaan keskittyä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näitä mahdollisuuksia ovat terveysteknologian innovaatioiden lähde ja kehitys ja testausympäristö, uusien teknologioiden sekä tutkimuksen tehostava, ennaltaehkäisyä ja vaikuttavuutta lisäävä vaikutus sekä terveyspalveluvienti ts. terveysturismi.
- Tutkimustyö tuottaa arviolta satojen miljoonien eurojen vuosittaisen nettohyödyn hyvinvointialueille. KYS:ssä nettohyöty on n. 40 miljoonaa euroa vuodessa ja jokainen tutkimukseen investoitu euro tuottaa lähes 4 euroa erilaisia hyötyjä, konkretisoi Töyräs. - Koko Suomen mittakaavassa puhutaan siis sadoista miljoonista ja suuruusluokka sisältää vain terveyspalvelujärjestelmän, ei esimerkiksi elinvoimaan liittyviä hyötyjä.
Suurin osa Pohjois-Savon innovaatioista hukataan mutta minne ja miksi?
-Tässä viittaan Savilahden julkisiin toimijoihin. Haasteena on taas kerran ministeriöiden ohjaus ja rahoitusmallit, aloittaa Töyräs. -Ne eivät riittävästi kannusta innovaatiokulttuurin kehittämiseen, innovaatioiden tuottamiseen, keräämiseen, arviointiin ja hyödyntämiseen. Tämän takia ne eivät ole esimerkiksi kliinikon tai tutkijan urakehityksen kannalta niin arvokkaita kuin niiden pitäisi olla. Näin ollen tehokkaat järjestelmät innovaatioiden seulomiseksi puuttuvat ja innovaatio-osaaminen on puutteellista. Käytän usein vertausta yksinäisestä vaskoolilla huuhtovasta harrastajasta ja koneellisesti kultaa kaivavasta ammattilaisesta. Siinä se ero kiteytyy. Soraa pitää lappaa huuhtomoon todella paljon, jotta hippuja voi löytyä riittävästi.
Millainen olisi ideaalinen yritysyhteistyön ja innovaatioiden ekosysteemi?
- Sellainen, jossa Savilahden koko ekosysteemi olisi kannustettu tai pakotettu rahoitusmallien kautta tukemaan yritysyhteistyötä sekä innovaatiomyönteistä kulttuuria, innovaatio-osaamista ja koulutusta, listaa Töyräs. -Tarvitsemme tehokkaan innovaatioiden keräys, arviointi ja hallinnointijärjestelmän. Tässä yhteistyön tutkijoiden, yrittäjien, kliinikoiden, opiskelijoiden ja riskirahoittajien kesken tulee olla ytimessä. Tämän tueksi tarvitsemme kaupallistamisen tukeen ja kaupallistamiseen kykenevän tahon, jonne koko alueen innovaatiot kanavoidaan. Voi olla, että tämä on Kuopion kokoisella alueella haastavaa, mutta näin isoissa ympyröissä asia on hoidettu.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiotoiminta
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävänä hyvinvointialueena PSHVA on aktiivinen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskus, mikä on tärkeä maine- ja vetovoimatekijä.Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen perustuu tiedon ja tutkimuksen merkityksen kasvuun
PSHVA:lla on käynnissä n. 700 tutkimushanketta, joista useita kymmeniä kliinisiä lääketutkimuksia, joissa potilaat saavat käyttöönsä uusimmat kokeelliset lääkkeet.
Kuopion yliopistollinen sairaala on maailman 165. paras sairaala (Newsweek)
KYS:ssä on huippuosaajia, huippulaadukas infrastruktuuri, laadukas biopankki ja rekisteritieto, sekä erittäin tutkimusmyönteiset potilaat.
Vierailuprofessuuri avasi ovet australialaiseen yliopistomaailmaan
Juha Töyräällä on tällä hetkellä osa-aikainen professuuri The University of Queenslandissa Australiassa. Tuttavuus maineikkaaseen professori Christian Langtoniin poiki vierailuprofessuurin Queensland University of Technologyyn kymmenisen vuotta sitten. Sittemmin Töyräs työskenteli The University of Queenslandissa kokopäiväisesti vuosina 2019–2021. Australialaisissa yliopistoissa tehtävä erittäin mittava koulutusvienti ja yritysyhteistyö on vakuuttanut Töyrään siitä, että myös Suomessa voitaisi tehdä paljon enemmän yritysyhteistyöhön liittyen.
- Koulutusvienti on Australia yliopistojen bisnesmallien ytimessä, tuo merkittävän osan opiskelijoista ja budjeteista ja on mahdollistanut yliopistojen nousun maailman huipulle, listaa Töyräs -UQ:n kaupallistamisyhtiö Uniquest on spinnannut joukon merkittäviä yrityksiä ja kaupallistettujen tuotteiden kokonaismyynti on yli 70 miljardia AUD eli yli 40 mrd euroa.
Innostavan esimerkin Töyräs toivoo rantautuvan Suomeenkin. -Jos 25 miljoonan asukkaan Australia on tehnyt koulutusviennistä kymmenien miljardien dollarien bisneksen ja osaavan työvoiman lähteen, myös meidän pitäisi pystyä nykyistä parempaan. Hän painottaa Itä-Suomessa innovaatioiden parempaa hyödyntämistä, korkeampaa kunnianhimon tasoa ja tähtäintä maailman huipulle.
- Tuo viimeinen on mahdollista vain koulutusviennin ja innovaatiotoiminnan kehittämisen kautta. Uskoisin, että tässä on myös Suomen elinvoiman pelastamisen ydinasiat.
Töyräs hehkuttaa Australiaa myös muun kuin työelämän kannalta. -Tämä on nuori ja kehittyvä ja erittäin monikulttuurinen maa, jossa tulevaisuuteen on helppo suhtautua positiivisesti.
Uniquest, The University of Queenslandin kaupallistamisyhtiö:
https://uniquest.com.au/industry
https://uniquest.com.au/industry-impact/
Teksti: Toimitus Kuvat: Juha Töyräs