Lujatalon Itä-Suomen toimialajohtaja Heikki Jalkasen ja työhyvinvointipäällikkö Sari Tiaisen aloitteesta useat kymmenet yrityksen esihenkilöt ja +55v työntekijät osallistuivat Digistä voimaa työuran jatkoon-palveluun. Valmennukset vahvistivat yhtiön ”Lujatalosta terveenä eläkkeelle” tavoitetta ja uusi projektikin työkyvyn tukemisesta lähti liikkeelle hankkeen innoittamana. Lujan työmaalla tapasimme myös henkilöstöjohtaja Riikka Rannikon ja kuulimme lisää yrityksen henkilöstöpolitiikasta.
Mainos | -Yksi Lujatalon työhyvinvoinnin tavoitteista on vuosia ollut ”Lujatalosta terveenä eläkkeelle”, Riikka Rannikko kertoo. Haluamme saada jokaisen työntekijämme ensinnäkin terveenä työpäivästä kotiin, mutta myös pidemmällä tähtäimellä terveenä ja hyvinvoivana aloittamaan eläkepäivät, sitten kun niiden aika on. Panostamme työntekijöidemme hyvinvointiin hyvän esihenkilötyön ja kattavan työterveyshuollon kautta. Haluamme huolehtia erityisesti työuran loppuvuosista, jotta työkyky säilyisi loppuun saakka.
-Yrityksessämme on paljon toimia työturvallisuuden saralla ja myös hyvään esihenkilötyöhön liittyvä ”Varhaisen välittämisen” toimintatapa, Sari Tiainen painottaa. Mikäli työkyky heikkenee ennenaikaisesti, eikä henkilö pysty omassa työssä jatkamaan, kannustamme tarvittaessa uudelleenkoulutukseen. Omaltakin työnantajalta voi löytyä kevyempiä ja terveydentilalle sopivampia töitä. Nämä ovat paljolti asennekysymyksiä ja edellyttävät myös hyvää työterveyshuoltoyhteistyötä. Jokaisen pitää myös itse huolehtia eri keinoin työkuntonsa säilymisestä.
-Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn säilymisen lisäksi huomiomme nuoret, joilla työura monine haasteineen on vielä edessä, Tiainen painottaa. - Työmaatyössä hyödynnetään työparityöskentelyä, jolloin nuorempi työntekijä oppii vanhemmalta hyviä käytäntöjä ja toisaalta jakaa työn kuormaa. Tämä toimii sekä työntekijä- että työnjohtopuolella.
-Viime vuosina rakentaminen on digitalisoitunut, mikä tarkoittaa sitä, että tietokoneohjelmien avulla pystytään seuraamaan rakentamisen edistymistä huomattavan tarkasti, Heikki Jalkanen uskoo. - Nuoremmat työnjohtajat ovat kiinnostuneempia käyttämään uusia ohjelmia, joten oppimista tapahtuu molempiin suuntiin. Pyrimme varmistamaan, että tieto ja osaaminen siirtyvät mahdollisimman sujuvasti koko henkilöstölle, iästä riippumatta.
-Rakennusalalla on ollut vuosikausia pulaa etenkin työnjohtajista, Jalkanen nostaa esiin. - He ovatkin usein jatkaneet työuraansa eläkeikäisinäkin. Samoin torninosturinkuljettajista on ollut pulaa ja heitäkin on saatu eläkkeeltä töihin. Nythän tilanne on lyhyessä ajassa muuttunut voimakkaasti suhdanteen muuttumisen takia.
-Teetimme muutama vuosi sitten tutkimuksen työn vetovoimatekijöistä henkilöstöllemme, Sari Tiainen kertoo. - Työhyvinvointi nousi tärkeimmäksi arvotettavaksi tekijäksi ikääntymisen myötä. Kiinnostus ikäjohtamiseen on lisääntynyt työvoimapulan takia ja toki myös sen takia, että haluamme panostaa henkilöstömme hyvinvointiin iästä riippumatta. Ikäjohtamisen asiat Marketa Rantaman kertomana tuntuivat kiinnostavilta ja halusimme tämän hankkeen avulla katsoa, miten meidän henkilöstömme näihin suhtautuisi.
Mikä sai lähtemään teidät mukaan Digistä voimaa työuran jatkoon -palveluun?
- Marketan ikäjohtamisen ajatukset kiinnostivat ja halusimme lähteä kokeilemaan, miten meidän väki kiinnostuisi ikäjohtamisen asioista, Sari Tiainen toteaa.
Valmennuksiin on osallistunut sekä esihenkilöitä että +55-työntekijöitä. Millaista palautetta olette saaneet valmennuksista?
- Myönteistä palautetta. Yritysmaailmassa on totuttu siihen, että työtä tehdään täysillä työuran loppuun saakka, Tiainen painottaa. - Ehkä eniten oivalluksia nousi avoimen keskustelun merkityksestä ja toisaalta myös niistä pienistä asioista, joilla voidaan varmistaa, että henkilö pääsee jäämään hyvillä mielin eläkkeelle ja toimii jatkossakin brändilähettiläänä työnantajalleen eläkkeeltä käsin.
Miten valmennukset sopineet Lujatalon HR-käytäntöihin ja strategiaan?
Meillä panostetaan esihenkilökoulutuksiin, joten ikäjohtamisen valmennus on hyvä lisä niihin, Riikka Rannikko avaa. - Myös vuosittainen henkilöstötutkimus on tärkeä suunnan näyttäjä. Meillä yhtenä strategisena tavoitteena on henkilöstön työtyytyväisyyteen panostaminen ja korkea henkilöstön suositteluindeksi. Ikäjohtamiseen panostaminen on yksi tapa edistää henkilöstön tyytyväisyyttä.
Miten Lujatalo hyödyntää DVTJ-palvelun toimintamalleja jatkossa?
- Tiekartta -valmennukseen osallistui Lujatalolta useita kymmeniä henkilöitä. Olemme tuoneet paremmin näkyville meillä jo olemassa olevia toimintamalleja, joilla tuetaan jaksamista ja työhyvinvointia työuran eri vaiheissa, Heikki Jalkanen kertoo.
-Kyse ei välttämättä ole isoista asioista vaan pikemminkin hienosäädöstä ja eri ikäisten osaamisen paremmasta hyödyntämisestä sekä arvostamisesta. Myös avoin ja luottamuksellinen kommunikaatio on tärkeä asia, Tiainen painottaa.
-Seuraavassa vaiheessa valmennamme esihenkilöitä huomioimaan ikäjohtamisen teemoja työkyvyn tukemisen osana. Olemme aloittaneet projektin, jolla tuetaan työmaalla työskentelevien työssä jaksamista herättelemällä heitä pohtimaan eri työvaiheisiin liittyviä työtapoja ja mahdollisten apuvälineiden käyttöä, Tiainen uskoo.
Työnteko eläkkeellä – Onko totta, että pieni palkka eläkkeen päälle voi vähentää veroja?
”Käsitys siitä, ettei eläkeläisen kannata verotuksen vuoksi hakeutua työhön, ei pidä paikkaansa”, sanoo johtava verojuristi Päivi Kaari Veronmaksajain keskusliitosta ”Eläkkeeltä töihin” – DVTJ tilaisuuksissa elo-syyskuussa.
Tämä johtuu siitä, että eläkkeensaajan työnteon kannustimet ovat paremmat kuin palkansaajan lisätulojen hankkimisen kannustimet.
Palkkatuloja ansaitseva eläkkeensaaja saa sekä palkkaan että eläkkeeseen kohdistuvat vähennykset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienen palkan ansaitseminen eläkkeen päälle itse asiassa vähentää maksettavien verojen määrää verrattuna tilaneeseen, jossa henkilö saisi pelkkää eläkettä.
Myös sosiaalivakuutusmaksut kevenevät iän myötä. 65 vuotta täyttäneet eivät maksa työttömyysvakuutusmaksua ja yli 68-vuotiaat eivät myöskään eläke- ja päivärahamaksuja.
Esimerkki Erkki Eläkeläinen 66 vuotta
Eläke vuodessa 25.000€ eli noin 2.800€/kk – veroprosentti 19.7%
*tekee osa-aikaisesti töitä ja ansaitsee palkkatuloja 10.000€/v
*verot ja maksut nousevat 2.125 eurolla 7041 euroon
*kokonaistulojen vero% nousee 20,1 prosenttiin
*käteen jäävä tulos kasvaa palkkatöiden ansiosta 7.875€/vuosi
*esimerkin marginaalivero on 21,25%
Teksti: Tomi Kosonen Kuvat: Tomi Kosonen