Mainos | Savon Yrittäjät järjesti lokakuussa yrittäjille sote-infon ja keskustelutilaisuuden hyvinvointialueen toiminnasta ja yhteistyöstä yrittäjien kanssa etenkin hankintoihin ja palveluseteleihin liittyen. Tilaisuudessa yrittäjien kysymyksiin vastasi Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintajohtaja Outi Kalske.
1. Millaiset hyvinvointialueen linjaukset ovat tulevaisuudessa ostopalveluiden ja palveluseteleiden käytön suhteen?
Outi Kalske: Hyvinvointialue ei pärjää yksin. Tarvitsemme ostopalveluita ja erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa palveluita esimerkiksi palveluseteleitä. Hyvinvointialueille on asetettu velvoitteita, jotka on otettava huomioon myös hankinnoissa. On sanomattakin selvää, että uudenlaisten yhteistyötapojen hakeminen on tärkeää. Hankintapalveluissa on tehty yhden henkilöresurssin lisäys koordinoimaan palvelusetelitoimintaa.
Yrittäjät toivat esille, että hyvinvointialueen toimipisteissä ei aina osata ohjata asiakkaita palveluntuottajien piiriin. Asiakkailla ei siis ole riittävästi tietoa mahdollisuuksista mm. palveluiden täydentämiseen. Outi Kalske kertoi, että hyvinvointialueen www-sivuille aletaan keräämään tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia asiakkaalla on täydentää palveluita.
2. Miten hyvinvointialue toimii sopimusten kanssa? Onko yrittäjillä mahdollista tehdä sopimuksiin muutosehdotuksia esimerkiksi kustannusten nousun johdosta?
Outi Kalske: Hyvinvointialue toimii sopimusten mukaisesti. Mikäli yrittäjillä on kysymyksiä tai epäselvyyksiä niiden kanssa, autan mielelläni. On olemassa eritasoisia sopimuksia ja näissä erilaiset ehdot.
Yrittäjille ohjeistusta: Vaadi kirjallinen sopimus. Katso tarkkaan voimassaoloaika ja irtisanomisaika. Sopimuksessa määritellään myös oikeus hinnankorotuksiin ja sopimuksen purkamiseen. Sopimus turvaa yrittäjää.
3. Onko hyvinvointialue pystynyt laskemaan oman tuotannon kustannuksia, jotta hintoja voidaan vertailla aidosti?
Outi Kalske: Tämä asia on kesken ja meillä prosessissa. Osa palveluista on pystytty avaamaan hyvinkin tarkalle tasolle kustannusten osalta, mutta osassa ollaan vielä matkalla. Tavoitteena on, että kaikki oman tuotannon kustannukset tiedetään tarkasti ja voimme siten aidosti johtamaan tiedolla.
4. Miksi markkinavuoropuhelua ei järjestetä riittävän ajoissa?
Outi Kalske: Kulunut vuosi on menty hankintojenkin suhteen tuli hännän alla. Meillä on hyviä esimerkkejä hyvin menneistä kilpailutuksista ja niissä markkinavuoropuheluiden osuus on tärkeä. Parannamme tässä asiassa juoksua. Avaamme vielä ennen vuoden loppua www-sivuillemme kilpailutuskalenterin. Sen on tarkoitus olla hyvinvointialueen henkilöstölle ja yrittäjille työkalu hankintoihin liittyen. Poikkeuksetta myös hyvinvointialueemme hankinnoissa on mahdollisuus kommentteihin ja kysymyksiin siten, että niihin vastataan ennen tarjousten jättämistä.
Yrittäjät ottivat esille Etelä-Savon mallin, missä markkinavuoropuhelu aloitetaan hankinnan luonnosvaiheessa. Yrittäjien kommenttien ja riittävän pitkän kommentointiajan jälkeen tarjouspyyntö tehdään valmiiksi ja siinä vielä yrittäjille annetaan mahdollisuus kommentointiin. Tällä ns. kaksivaiheisella markkinavuoropuhelulla on saatu hyviä tuloksia ja kilpailutuksia aikaan.
5. Tarjoaako hyvinvointialue uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille? Onko suunnitelmia yhteiselle kehittämistyölle asiakasnäkökulma keskiössä?
Outi Kalske: Hyvinvointialueen Yrittäjäfoorumi on hyvä vaikuttamisen paikka. Siellä voidaan myös miettiä yhteistä kehittämistä. Monet asiat ovat meille yhteisiä. Tilojen yhteiskäyttöä pitää miettiä ja se olisi molempien etu ja myös asiakkaan, kun toimimme palveluiden tuottamisessa rajapinnalla.
6. Miksi yritykset eivät voi tarjota hyvinvointialueelle tukipalveluita esim. kotihoidon kylvetyspalvelua?
Outi Kalske: Hyvinvointialue järjestää ensisijaisesti vain sille säädetyt palvelut. Muuhun ei tällä rahoituskehyksellä ole mahdollisuuksia. Ennen kunnat järjestivät myös tukipalvelut. Nyt pyrimme viestimään asiakkaillemme mahdollisuudesta ostaa yrityksiltä lisäpalveluita tarpeen mukaan. Asiakas voi saada palvelusta kotitalousvähennystä.
7. Uusien yrittäjien on myös tärkeää päästä osallistumaan mukaan kilpailutuksiin. Onko mahdollista, että kilpailutukset tehtäisiin vuosittain?
Outi Kalske: Mielestäni kilpailutuksia kannattaa tehdä useasti esimerkiksi tästä syystä, että uudet yritykset pääsevät mahdollisesti mukaan. Dynaaminen hankintamenettely mahdollistaa myös koko hankinnan ajan yrittäjien osallistumisen hankintaan.
8. Yrittäjillä on ollut haasteita laskutuksen kanssa hyvinvointialueen suuntaan. Miten näissä tilanteissa pitää toimia?
Outi Kalske: Osittain ongelmat ovat johtuneet eri hyvinvointialueen sisäisistä prosesseista, mutta meillä on jo tehty ja on edelleen menossa kehittämistyötä näiden osalta. Olemme viestineet haasteista yrittäjille ja keränneet tietoa myös www-sivuillemme. Myös talouspalvelu Monetralla on ollut järjestelmähaasteita eikä tieto ole kulkenut riittävästi. Laskutusongelmissa kannattaa olla yhteydessä toimialan johtajaan ja myös Monetralle.
Yrittäjät kaipasivat Pohjois-Savon hyvinvointialueelta yhteistä linjaa eri toimijoilta. Nyt johdon viesti yrittäjille on osittain ristiriidassa käytännön kanssa. Asiakkaiden palvelutarpeet ja palveluohjaus on keskeisessä roolissa. Hyvinvointialue on iso toimija, jonka varassa myös moni pk-yrittäjä toimii ja näin ollen yhteinen kehittämistyö nähtiin erittäin tärkeäksi.
Yhteydenpito on tärkeää
Savon Yrittäjät järjestää jatkossakin yrittäjien ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kesken keskustelu- ja infotilaisuuksia. Suora yhteys hyvinvointialueelle on Yrittäjäfoorumi. Savon Yrittäjät on nimennyt Yrittäjäfoorumiin viisi yrittäjäjäsentä. Tämän lisäksi foorumin varapuheenjohtajana toimii Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Yrittäjäfoorumin yrittäjäjäsenet ovat Sirpa Airaksinen (Pieni Pilatespaikka Oy), Joel Jokelainen (Rebekan Hoitokoti Oy), Janne Parkkila (Orkestr.io Oy), Aku Saastamoinen (Psykoterapia Acutus Oy) ja Hannele Taattola (Kuopion uusi apteekki).
Teksti: Mia Simpanen