Kynän kärjellä-palstalle kutsumme eri alojen henkilöitä kirjoittamaan ajankohtaisista aiheista. Palstan avaa Pohjois-Savon Kokonaisturvallisuuden klusterihankkeen hankejohtaja Harriet Lonka.
Mainos | Turvallisuus on haastava markkinoinnin kohde. Varsinkin, kun suomen kielen sana turvallisuus kattaa kaiken mahdollisen maanpuolustuksesta mukavaan tunteeseen rakkaimman kainalossa. Turvallisuuden markkinoitsija joutuu aina kävelemään heikoilla jäillä. Vetoaminen kuluttajan turvallisuuden tunteeseen kun sisältää väistämättä myös uhkan ja pelon. Juuri ne tunteet, joita markkinoinnissa ei missään tapauksessa tulisi herättää.
Turvallisesti turvallisuuskysymykset onkin jätetty paljolti viranomaisten asiaksi. Heihin luotetaan turvallisuuden tuottajina, mikä on tietenkin hyvä asia sinänsä. Samalla tavallinen ihminen on jätetty statistiksi. Hänen tulee lähinnä välttää turvallisuusongelmien aiheuttamista tai jollakin vaatimattomalla tavalla tukea viranomaisten työtä.
Tietenkin edellä karrikoin todellisuutta. Kuitenkin useamman vuosikymmenen kokemus riskienhallinnan ja varautumisen parissa antaa perspektiiviä aiheeseen.
Vaikka kokonaisturvallisuus on kömpelön kuuloinen sanahirviö, se saattaa silti olla hyödyllinen. Viime vuosina on hämmennyksiin asti luotu uusia turvallisuuksia. Vanha kunnon ulko- ja turvallisuuspolitiikkakin on hajonnut kyberturvallisuudeksi, hybridiuhkiksi, infovaikuttamiseksi, ilmastoturvallisuudeksi. Näissä kaikissa ilmiöissä perinteistä ulkoista ja sisäistä turvallisuutta alkaa olla kovin vaikea erottaa toisistaan.
Ja kun ilmiöitä ei oikein pystytä määrittelemään ja rajaamaan, on hankala hahmottaa, kenen vastuulle minkäkin ilmiön kanssa pelaaminen kuuluu. Haaste näkyy kansallisen turvallisuuden ylintä johtamista myöten. Kun presidentin vastuualaan kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, ulottuuko hänen johtovastuunsa myös kyberturvallisuuteen ja ilmastotaisteluun?
Kokonaisturvallisuuden käsite viestii, että eri turvallisuuksien ulottuvuudet muodostavat kokonaisuuden, johon vaikuttamisessa kaikilla on tehtävää. Viranomainen ei erikseen pyydä kansalaista apuun, vaan jokainen yksilö, missä toimessa onkaan, vaikuttaa aina kokonaisuuteen.
Turvallisuuden syntymiseen tai puuttumiseen vaikuttaa keskeisesti tieto. Siksi osaamisella on tässä merkitystä. Tieto ei sekään yksin riitä vaan tarvitaan tulkinta. Vasta silloin syntyy se paljon puhuttu tilannekuva, jonka pohjalta voidaan yhdessä määritellä ratkaisuja. Aina ratkaisut eivät sitten osu nappiin, jolloin syntyy virheitä - ja uutta ymmärrystä. Tästä uudesta ymmärryksestä syntyy pohjaa uusille ratkaisuille ja innovaatioille. Näin toimii jatkuvan kehittämisen idea tässäkin asiassa.
Turvallisuus ei ole koskaan valmis, eikä voikaan olla. Siksi turvallisuus on kiinnostava myös liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämisen kannalta.
Kokonaisturvallisuuden kentässä toimiminen ei kuitenkaan saa olla joutavaa uhkakuvien maalailua, sitä parjattua turvallistamista. Sen sijaan on synnytettävä pohjaa luovalle ajattelulle, uudelle tiedolle ja uusille ratkaisuille. Aina voidaan tehdä paremmin ja fiksummin. Niin rakentuu kestävä yhteiskunta myös monenmoisia hankaluuksia ja haasteita kestämään.
Pitkään saimme ajatella, että voimme valita ne uhkakuvat, joita priorisoimme ja joiden kanssa turvallisuuden kehittämisessä toimimme. Viime vuodet ovat osoittaneet, että maailma heittää eteemme yllättäen asioita, joiden varautumisen olimme laittaneet listallamme häntäpäähän. Tällainen oli pakolaiskriisi vuonna 2015, koronapandemian puhkeaminen 2020 ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan 2022. Väitän, että jos olisimme todella pitäneet kiinni kokonaisturvallisuuden ajattelutavasta, olisimme kehittäneet ratkaisuja, joilla varaudumme toimimaan näissäkin yllättävissä tilanteissa fiksusti ja tehokkaasti. Eikä tässä ole kysymys vain poikkeusoloihin varautumisesta vaan ihan normaalista toimintamme jatkuvuudesta.
Väitän myös, että kun huomio kiinnittyy erityisesti niihin ratkaisuihin, joilla tavallisesta arjesta syntyy kestokykyisempää yllätyksille, myös ymmärryksemme turvallisuuden markkinoista laajenee hyvällä tavalla.
Kuka? Harriet Lonka
• kokonaisturvallisuuden klusterin rakentaja, hankejohtaja Pohjois-Savon liitossa
• luonnontieteilijä, hallintotieteilijä ja oikeustieteistä väitellyt filosofian tohtori
• naimisissa, 2 aikuista lasta ja Unkarista kotoisi oleva pelastuskoira Luna
• asuu Kuopiossa
• työura riskienhallinnan teemoissa Suomen ympäristökeskuksessa, konsulttina ja liiketoimintajohtajana Gaia Consulting Oy:ssa, TKI-toiminnan kehittäjä
• harrastukset kulttuuria monipuolisesti, yksinlaulua, maalaamista ja luonnossa liikkumista
• ”Olen väri-ihminen, kerään intohimoisesti ympärilleni värilasia ja muita sointuvan värikylläisiä juttuja”