Savon Yrittäjien International Call-kansainvälistymispalvelussa on jo nyt yli 30 kovan osaamisen pohjoissavolaista yritystä mukana. Tämä on ylittänyt kaikki odotuksemme, kuvailee projektipäällikkö Mia Hakulinen. Neljä palvelussa mukana olevaa yritystä avaa odotuksiaan ja tavoitteitaan.
Mainos |
Pauli Moilanen toimitusjohtaja – Omatalo Oy Sonkajärvi
-Omatalolla on pitkät perinteet talopakettien viennistä ja meillä on ollut tavoitteena hakea markkinoita lisää nimenomaan viennistä jo pari vuotta, taustoittaa yrittäjä Pauli Moilanen.
Varsinkin kotimaan rakennusalan lamaantumisen aikana vienti nähdään Omatalossa elinehtona. Siksi myös odotukset IC-palvelusta ovat korkealla. Viime vuonna viennin osuus kasvoi 30% edellisestä ja samanlaista viennin lisäystä odotetaan myös tälle vuodelle.
-Odotamme IC-palvelusta vahvistusta vientiponnisteluihimme erityisesti Puolan markkinoille, jatkaa Moilanen. - Puolaan olemme jo tehneet toimenpiteitä, mm. puolankieliset esitteet ja nettisivut. Osallistumme myös Puolan rakennusmessuille, joista haemme uusia kontakteja. Puolaan vietiin yksi omakotitalopaketti toimitus v.2023 ja parhaillaan neuvottelemme kolmesta uudesta toimituksesta. Ukrainaa seurataan tarkasti ja olemme kehittäneet ”väliaikaisen asumisen” konseptituotteen, jota on päästy tarjoamaan. Tuloksia ei ole vielä Ukrainan suhteen saatu.
Moilasella on ehdotuksia suomalaisyritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.
-Rahoitus- ja vientiriskien hallintaan pitää panostaa vielä nykyistä enemmän, korostaa Pauli Moilanen. Nimenomaan julkiselta puolelta pitää saada lisää riskinottoa ja -jakamista. Kyseiset palvelut ovat byrokraattisia ja hitaita. Myös kustannukset ovat merkittäviä. Yritys joutuu panostamaa merkittävästi rahaa ja työtä uusiin vientimarkkinoihin ja nämä kulut jäävät yrityksen tappioksi, jos hanke ei onnistu. Mahdolliset tulot tulevat vasta vuosien päästä.
Moilanen toivoo erityisesti henkilöresursseja.
-Julkiselta puolelta yrityksiä auttaisi yrityskohtainen, kokenut, alasta ymmärtävä henkilöresurssi, joka opastaa kaikissa vientiin liittyvissä asioissa, alkaen rahoitushakemuksista.
Antti Rytkönen vientipäällikkö – SEPA Oy Keitele
”Luja puu, asenne ja suunnittelun osaaminen” tiivistää SEPA Oy:n vientipäällikkö Antti Rytkönen yrityksen kilpailuetuja. Sepa tekee noin 100 siltaprojektia ja valmistaa arviolta 20000 m2 meluaitaa vuosittain. --Suurin markkina-alue on tällä hetkellä kotimaa mutta viennissä näemme suurimman potentiaalin infraliiketoiminnassa.
Rytkönen on juuri palannut myyntimatkalta Saksasta, josta SEPA on jo saanut konkreettisia tuloksia ja kauppaa. Sepalla Iisalmelaislähtöinen ja puukaupallisen koulutuksen saanut Rytkönen on ollut vuodesta 2015, ensin Pohjos-Suomen ristikkomyynnissä ja sittemmin vientitykkinä yrityksen laajentuessa kotimaan ulkopuolelle.
Saksan markkinoiden päänavaukset lähtivät Dresdenin siltapäiviltä, alan symposiumista. Parin viikon kuluttua Sepa avaa näyttelyosastonsa jälleen Dresdenissä.
-Onnistumisen keskiössä on suunnittelu, sillä infrapuolen siltapukit tai meluaidat ovat räätälöityjä alusta loppuun, painottaa Rytkönen.
Ykköskohde on kuitenkin Ruotsi, jonne on jo tehty useita siltahankkeita ja meluaitoja. Hyvä kohde on ollut Göteborg, jossa pienelle alueelle keskittyneitä rakennusliikkeitä alettiin lähestyä perinteisin keinoin.
-Jalkatyötähän se vaatii, kuvailee Antti Rytkönen. -Ruvettiin luukuttamaan oikein kunnolla ja mentiin käymään.
Helpolla kauppoja ei Sepan toimialalla synny. Kilpailu on kovaa Ruotsissakin, eli yksin ei tarvitse markkinoilla olla.
-Tarjouskilpailut ovat pitkää pinnaa vaativaa työtä, sillä ennakkotarjouspyynnöistä lähdetään liikkeelle, kuvailee Rytkönen. -Ajoittain hankkeen etenemiset ja tarjouskilpailujen aikataulut ottavat takapakkia, mikä tuntuu turhauttavalta. Kohteet tulevat ennemmin tai myöhemmin taas uudelleen tarjouskilpailuun ja tehdyt tarjoukset realisoituvat tilauksiksi.
International Callissa Sepa on kiinnostunut etenkin Pohjois-Ruotsin miljardihankkeista. Norrbotniabanan Umeå-Luleå välillä aina Haaparantaan asti on yksi Sepan kohteista. Meluaitabisnekseen haetaan nyt aktiivisesi kumppania. Pohjois-Ruotsin investoinneista Rytkösellä on selvä mielipide: ”Tällaisia ideoita pitäisi monistaa Suomeenkin”.
Timo Albrecht toimitusjohtaja – Paristeel Oy Joroinen, Maarit Karell toimitusjohtaja – JT Export Oy Varkaus
Paristeel ja JT Works ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo aiemmin ja osallistuvat nyt yhteistuumin IC-palveluun. Heistä Timo Albrecht toimi IC- myyntitykkinä soittaessaan Maarit Karellille.
-Timo lähetti lähtöpostia ja soitti, että tämä voisi kiinnostaa meitä ja kiinnostihan se, nauraa Karell.
Molemmat toimitusjohtajat kehuvat estottomasti toistensa osaamista.
- JT Export Oy on tehnyt kierrätyksestä erittäin hyvän tuote- ja palvelukonseptin, joka varmasti kiinnostaa myös kansainvälisesti, hehkuttaa Timo Albrecht. -Me tahdomme olla osaltamme auttamassa heitä menestymään myös kansainvälisillä markkinoilla. On hienoa tehdä yhteistyötä luotettavan ja menestyvän yrityksen kanssa.
-Yhteistyömme sujuu erinomaisesti ja varmasti myös jatkossakin, olivatpa markkinat missä tahansa, jatkaa Maarit Karell. -Paristeel Oy valmistaa meille mm. konttimuuntamoiden katot ja muita metallituotteita.
Molemmilla yrityksillä on kokemusta viennistä. Paristeelillä on myyntiä EU:n kotimarkkinoille ja lisäksi myös tuontia. Yrityksellä on kansainvälisiltä messuilta saatuja suhteita ulkomaisiin tavaran toimittajiin. JT Works on puolestaan vienyt sähköjakelun laitteita Afrikan markkinoille sekä Suomen lähialueille, lukuun ottamatta Venäjää. Yritys tuo Euroopan markkinoilta vastaavasti sähkönjakelun laitteita kuten jakelumuuntajia ja päämuuntajia.
Toimitusjohtajien odotukset ja toiveet IC-palvelusta natsaavat yhteen.
-Odotan yhteistyötä useamman kansainvälisen ja kotimaisen yrityksen kesken. Tavoitteena on lisätä vientiä suunnitellusti ja turvallisesti. Haemme kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, paaluttaa Albrecht.
- Erityisesti Ukrainan markkinat kiinnostavat meitä monellakin tapaa, jatkaa Karell. -Itse IC-tarjonnasta Tietoiskujen aihepiirit ovat kiinnostavia ja odotamme saavamme niistä tukea kv-kaupankäyntiin. Myös kontaktiverkoston laajentuminen ja uudet kumppanuudet ovat tähtäimessä.
Sekä Timo Albrectilla että Maarit Karelilla on ehdotuksia pohjoissavolaisten yritysten kansainvälistämiseksi.
-Mielestäni meillä on paljon pieniä yrityksiä, jotka valmistavat hyviä tuotteita, mutta ovat sen verran pieniä, että eväät eivät yksin riitä kansainvälisille markkinoille, linjaa Albrecht. -Jos löytyisi useita pieniä yrityksiä jotka pystyisivät yhdistämään voimansa, niin pääsisimme yhdessä suurempiin projekteihin.
-Lähtökohtaisesti halu kansainvälistymisestä täytyy syntyä yrityksessä itsessään, mutta voisiko joskus myös ulkopuolinen taho olla vaikuttamassa tähän, ehdottaa Karell. -Voisihan meillä olla vaikka viisi henkilöä palkattuna virallisiin vienninedistämisorganisaatioihin ja tehtävänä olisi vain ja ainoastaan jalkautua yrityksiin ja etsiä potentiaalisia vientiyrityksiä. Näin yritykset siirtyisivät nopeasti Team Finlandin verkostoihin. Asioita ei saisi jättää kesken ja näiden vientiagenttia täytyisi olla kv-markkinoiden kokeneita ammattilaisia. Toivottavasti meillä on jo tällainen järjestelmä, jotta ”piiloviejien potentiaali löydetään.
Toimitusjohtajakaksikko jatkaa pohdintaa siitä miten yhä useampi kv-kyvykäs pohjoissavolainen yritys saataisi innostumaan kansainvälisestä kasvusta.
-Kv- markkinoillehan voi lähteä myös pienemmällä kapasiteetilla ja resursseilla. Yritykset rakentuvat ja kehittyvät jatkuvasti, samoin ihmiset. Kokemusta saa uskaltamalla ja yhteistyössä on uskomattoman paljon voimaa. Yritykset eivät ehkä miellä vahvasti omien myyntiartikkeliensa vientimahdollisuuksia, arvelee Maarit Karell.
-Erään videomme slogan ”Kylhä myö” liittyy myymiemme Uusiotek -tuotteiden elinkaaren jatkamiseen, mutta yhtä lailla sen voi mieltää pohjoissavolaiseksi i mentaliteetiksi ajatella ja tehdä asioita ajatuksella, sydän mukana.