Äitiä väsytti lasten vauva-aikana niin, että huimasi ja oksetti - Pyydä apua, äiti

Näin väsynyt kuuluu olla. Kyllä tämä tästä. Ehkä ensi yönä saan nukuttua. Yksin pitää pärjätä ja itse lapsensa hoitaa, kun on ne hommannutkin. On ihmisiä, joilla on asiat vielä huonommin.

Siinä syitä, miksi iisalmelainen Hanna Lehtonen ja varmasti monet muutkaan äidit eivät ole pyytäneet apua, vaikka tarvitsisivat sitä kipeästi.

Lehtosen väsymys alkoi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Vauva heräsi öisin syömään parin tunnin välein, eikä äiti nukahtanut imetysten välillä. Hän ei ollut koskaan ennen kärsinyt unettomuudesta.

Lehtonen ei levännyt päivälläkään. Kun vauva nukkui päiväunia, hän siivosi. Lopulta väsymys oli niin paha, että ajatukset eivät kulkeneet kunnolla, päässä sumeni eikä hän enää edes nähnyt kunnolla. Huimasi, oksetti, itketti ja ahdisti.

 

Avun pyytämistä esti myös kaikkivoipa äitimyytti.

– Ajattelin, että äidin pitää osata. En voinut kysyä apua, koska olin äiti. Luulin, että synnytyksen jälkeen on samassa hetkessä osattava. Äitiyteen on ladattu paljon odotuksia.

– Kyllä se vetää nöyräksi, jos joutuu sanomaan, että tarvitsen apua omaan äitiyteeni. Äitiys sanana on niin voimakas.

Lehtonen ei pyytänyt tukea mieheltään, äidiltään eikä anopiltaan, vaikka olisi varmasti saanut sitä. Hän ei halunnut apua, koska asiat piti hoitaa hänen tavallaan ja hän loukkaantui, jos joku poikkesi rutiineista.

Isän sivuuttaminen ja lapsen omiminen itselle on Lehtosen mielestä yksi syy naisten väsymiseen.

– Antakaa miestenne hoitaa lapsianne heidän tavallaan. Isät eivät osaa, jos eivät saa koskaan kunnolla harjoitella.

 

Lehtonen kertoo väsymyksestään vasta julkaistussa e-kirjassa Väsynyt äiti (Elisa Kirja 2016).

– Viime keväänä minulle tuli voimakas tunne, että tästä pitää kirjoittaa. Selvisin tajuttoman rankasta jutusta ja mietin, miksi siitä ei puhuta enemmän.

Kirjan tavoite on täyttynyt, jos hän saa edes yhden äidin havahtumaan ja pyytämään apua väsymykseensä. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä siitä, miten Lehtonen toimi, koska luuli, että se on lapsen parhaaksi. Kuvaukset äitiyden suorittamisesta voivat saada jonkun tunnistamaan itsensä.

– Paineet eivät tulleet ulkopuolelta, vaan olivat itseni keksimiä. Lastenhoito-ohjeet voi tietysti ottaa kirjaimellisestikin ja väsyttää sillä itsensä. Ensimmäisen lapsen kanssa ohjeita kuitenkin tarvitsee, että tekee oikein ja että lapsella on hyvä olo.

 

Neuvoloissa voisi Lehtosen mielestä olla käytössä jonkinlainen väsymystesti, jotta äidin tilaa voitaisiin seurata. Se olisi myös yksi tapa aloittaa keskustelu vaikeasta aiheesta.

– Väsymys ei tullut esille neuvolassa, koska terveydenhoitaja ei kysynyt sitä. Kerran otin väsymyksen puheeksi, mutta vastaus oli, että ”no niinhän se aina vähän väsyttää pienen vauvan kanssa”.

Synnytysvalmennuksessa voisi hänen mielestään pitää jaksamisluennon, jossa muistutettaisiin itsestä huolehtimisesta.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtui Lehtoselta, koska hän asetti koko ajan lapsen edun ykköseksi.

– Halusin tarjota hänelle parasta. Halusin, että vanhemmat olisivat aina paikalla, saatavilla ja sataprosenttisesti läsnä. Tahdoin antaa kaiken aikani ja huomioni lapselle.

Vanhempien hyvinvointi on Lehtosen mielestä tärkeää myös siksi, että lapsi ei voi hyvin, jos vanhempi ei voi hyvin.

– Olemme kuin peili lapsillemme, ja henkinen olotilamme heijastuu uskomattoman voimakkaasti lapsiimme.

Jos neuvoja saisi heti alkuvaiheessa, ongelmat eivät pääsisi paisumaan suuriksi.

– Kynnystä avun pyytämiseen pitäisi laskea. Se onnistuu, kun äitien väsymyksestä ruvetaan puhumaan enemmän.

 

Lehtoselle kävi lopulta hyvin. Hän sai kerrottua tilanteestaan äidilleen, joka alkoi auttaa lastenhoidossa.

Lisäksi hän oli pari kuukautta sairauslomalla ja kävi kaksi vuotta terapiassa.

– Olen nyt onnellinen ja nautin äitiydestäni. Ymmärrän, että on tärkeää pysähtyä nauttimaan elämästä ja miettiä, mihin käyttää voimavaransa. Ilman tätä kokemusta olisin juossut loppuelämäni ja siirtänyt suorittamisen myös lapsilleni. Olen nähnyt suorittamisen ääripään.

Hanna Lehtosen vinkit – Kantapään kautta opittua

Lepää kun voit tai järjestä lepohetkiä pyytämällä apua.

Pidä huolta unistasi äläkä ainakaan tahallaan tingi yöuniesi määrästä.

Mene äitiryhmiin ja pidä yhteyttä ystäviisi. Älä jää kotiin äläkä netin keskustelupalstoilta löytyneen tiedon varaan.

Älä unohda itseäsi ja omia harrastuksiasi. Omien kiinnostuksen kohteiden ylläpitäminen on tärkeää, jotta jaksaa arjessa.

Kerro väsymyksestäsi ystäville, puolisolle, muille läheisille ja neuvolan henkilökunnalle.

Kysy ystäväperheiltä, mitä kuuluu. Juttele suoraan ja kysy esimerkiksi ”oletko kunnossa, näytät väsyneeltä”.

Älä noudata päivärytmiä tai muitakaan rutiineja liian orjallisesti. Rytmi on hyvä olla mutta joustaakin voi.

Ravinto vaikuttaa jaksamiseen. Syö oikeaa ja laadukasta ruokaa äläkä laihduta heti synnytyksen jälkeen.