"Äitiys ei ole este kotoutumiselle" – Eduskunnassa keskusteltiin kotouttamismietinnöstä, joka nostaa maahanmuuttajanaiset erityisryhmäksi

–  Maahanmuuttajaäideillä on merkittävä rooli silloin, kun he kasvattavat seuraavaa sukupolvea. Heidän kauttaan heidän lastensa integraatio onnistuu tai sitten epäonnistuu, sanoi kristillisdemokraattien Sari Essayah (kd.) eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa keskiviikkona.

Eduskunta keskusteli tuoreesta tarkastusvaliokunnan kotouttamispolitiikkaa koskevasta mietinnöstä, jossa maahanmuuttajanaiset nostettiin kotoutumisen erityisryhmäksi. Essayahin lisäksi naisten erityishuomiointi sai kiitosta muun muassa Tarja Filatovilta (sd.). Filatov kuitenkin pohti, miten tavoite kotoutumisen nopeuttamisesta sopii yhteen maahanmuuttajanaisten henkilökohtaisen tilanteen kanssa.

–  Tavoite on hyvä, että lähdetään siitä, että kotoutuminen tapahtuisi ensimmäisen vuoden aikana. Kannatan myös sitä, että maahanmuuttajanaiset ovat erityinen ryhmä. Mutta sitten, kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, perään tulee kysymysmerkki. Usein siellä taustalla saattaa olla, että on perhevapaata, äitiysvapaata tai muuta, jolloin se vuoden aikamäärä ja kotouttaminen eivät istu yksiin.

Filatov huomautti, että samaan aikaan, kun kotoutumista vauhditetaan, pitää huomioida perheiden yksilölliset tilanteet.

Kristillisdemokraattien Essayah ei nähnyt asiassa ongelmaa. Hän sanoi, että palvelut pitää järjestää niin, ettei lastenhoito estä osallistumista.

–  Ei äitiys ole este kotoutumiselle, vaan meidän pitää järjestää kotoutumistoimenpiteet, esimerkiksi kielikurssit niin, että sinne voidaan ottaa lapset mukaan, Essayah sanoi.

Kieliopintoihin velvoittavuutta: Vuosia maassa olleelle ei enää tulkkia

Eilen julkaistun eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan kotouttamispolitiikka ei toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) esitteli istunnon aluksi mietinnön kolme keskeistä havaintoa, joista ensimmäinen oli kotoutumisen nopeuttaminen.

–  Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa kotouttaminen saattaa hyvinkin kestää viisi vuotta tai pidempään. Valiokunta ehdottaa, että pääsääntöisesti lähdettäisiin siitä, että tuloksia pitäisi saada jo ensimmäisen vuoden aikana.

Toinen huomio oli velvoittavuuden lisääminen.

–  Jotta tuloksia saadaan, täytyy lähteä siitä, että myös tänne tulijoillekin pitää voida asettaa velvoitteita. Kysymys ei ole vain oikeuksista.

Velvoittavuutta voitaisiin Heinäluoman mukaan lisätä ainakin kieliopinnoissa. Valiokunta ehdottaa kieliopintoihin lisättäväksi koetta, jolla oppimista voidaan mitata.

–  Kun kielikoulutusta on riittävästi järjestetty ja kun myös sen tuloksia testataan, niin ei ole jatkossa perusteltua, että yhteiskunta kustantaa usean vuoden Suomessa olon jälkeen tulkkauspalveluita.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että jos kielen oppimista painotetaan, palvelujen laatuun pitää kiinnittää huomiota.

–  On ollut paljon esimerkkejä julkisuudessa siitä, kuinka kotouttamiskursseilla tehdään bisnestä. Liian usein se johtaa siihen, että kilpailutuksissa painotetaan hintaa ja opetuksen laatu kärsii.

"Jos kokee olevansa tervetullut, kotoutumisen edellytykset paranevat"

Kolmas mietinnön havainto oli, että työelämälähtöisyyttä täytyy kotouttamisessa lisätä. Tähän ehdotetaan muun muassa työharjoittelujen kehittämistä ja järjestöjen ottamista nykyistä paremmin mukaan kotouttamisen järjestämiseen.

RKP:n Anders Adlercreutz huomautti, että maahanmuuttajien työllisyyden vahvistamisessa pitäisi kiinnittää huomiota myös yhteiskunnan asenteisiin.

–  Jos kokee olevansa tervetullut, jos ei koe syrjintää, jos ei koe rasismia, silloin kotoutumisen edellytykset paranevat huomattavasti.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kiinnitti huomiota samaan asiaan.

–  Meillä on jonkin verran maahanmuuttajien piirissä kokemusta, että ei pääse edes työhaastatteluun nimensä tai ihonvärinsä takia. Tämmöisessä yhteydessä voidaan sanoa, että voi olla jopa syrjiviä tai rasistisiakin käytäntöjä. Näistä pitää päästä eroon, Haavisto sanoi.

Valiokunnan mietintö oli yksimielinen, mitä istuntosalissa kehuttiin vuolaasti. Valiokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) kuvasi yhteistyötä rakentavaksi ja mietintöä erinomaiseksi. Samaan kuoroon liittyi hetkeä myöhemmin kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

–  Tämän mietinnön arvo on siinä, että se on yksimielinen. Tämän mietinnön arvo on siinä, että siinä ei syytellä ketään, Ihalainen sanoi.

Valiokunnan mukaan kotouttamisen uudistustarpeista pitää tehdä kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, joka annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.