"16-vuotiaasta voi nähdä, onko hän valmis opiskelemaan vastuulliseen ammattiin"

Vuosi sitten lähihoitajaksi valmistuneen Tessa Lappalaisen mielestä soveltuvuuskokeita ei saa poistaa, vaan niistä pitää tehdä entistä parempia. Hänen omassa kokeessaan oli teoriaosio, ryhmätilanne ja psykologin haastattelu.

Lappalaisen kollega Jutta Virrankari on samaa mieltä.

– Kun hakijoita on enemmän, soveltuvuuskokeen merkitys opiskelijavalinnassa kasvaa, Lappalainen sanoo.

Hän huomauttaa, että jos lähihoitajaksi pääsee opiskelemaan pelkällä todistuksella, ei opiskelija ehkä täytä lähihoitajan ammatin vaatimuksia.

– Silloin saattaa olla pätevä koulupuolella, mutta ei välttämättä ole esimerkiksi tarpeeksi rohkea tarttumaan tilanteisiin.

Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen hakevat ovat usein vasta 16-vuotiaita. Opetushallituksen opetusneuvos Juhani Pirttiniemi muistuttaa, että 16-vuotiaiden soveltuvuus alalle on joka tapauksessa kysymysmerkki, oli soveltuvuuskokeita tai ei. Niin nuorena kaikki eivät vielä tiedä, mitä haluavat tehdä.

– Monien opettajien mielestä kokeet kuitenkin varmistavat motivoituneemman ja soveltuvamman opiskelijajoukon. Tästä on tullut oppilaitoksista kyllä myös ristiriitaista tietoa.

Myöskään Superin asiantuntijan Sara Simbergin mielestä 16-vuotiaasta ei välttämättä voi sanoa, soveltuuko alalle vai ei.

– Mutta kyllä 16-vuotiaasta sen voi sanoa, onko hän valmis opiskelemaan vaativaan ja vastuulliseen ammattiin. Alalle voi kuitenkin hakea uudestaan, ja parin vuoden päästä valmius opiskella ammattiin voi olla jo ihan toisenlainen.

Opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, että asetusmuutoksen taustalla on ajatus siitä, että nuori kehittyy ja kasvaa koulutuksen aikana. Sen takia karsivat pääsykokeet eivät ole ministeriön näkökulmasta tarpeelliset.

Soveltuvuuskokeiden etu on hänen mielestään edelleen se, että huonomman keskiarvon opiskelijat voivat kokeiden lisäpisteillä saada opiskelupaikan.