"Kuopiossa voisi toteutua 2000-luvun vaihteen Oulu-ilmiö"

Muuttoliiketutkija Timo Aro pitää Kuopion kasvua 200 000 asukkaan kaupungiksi mahdollisena vuoteen 2040 mennessä jos moni asia osuu kohdalleen. Se vaatii strategisia kuntaliitoksia, väestönlisäyksen ja muuttovoiton jatkumista vähintään 2010-luvun malliin, merkittävää maahanmuuttoa ja ennen kaikkea Kuopion vahvuuksiin perustuvia kansallisen tason työpaikka-avauksia.

– En näe epärealistisena sitä, että Kuopiossa voisi toteutua 2000-luvun vaihteen Oulu-ilmiö.

Kuopion kauppakamari ja Kuopion yrittäjät julkaisivat väkilukutavoitteen maanantaina.

Aron mukaan Kuopion kasvuloikka edellyttäisi, että maahanmuutto kasvaisi selvästi ja vieraskielisten osuus nousisi 10–15 prosenttiin nykyisestä kolmesta prosentista.

– Pääkaupunkiseudulla kehitys on jo sillä tasolla. Myös monella muulla paikkakunnalla maahanmuutto on se dynaamisen osa kasvua.

Kuopiossa asuvan tsekkiläisen Martin Safrin mukaan Suomi ja Kuopio voisivat houkutella paljon enemmänkin ulkomaalaisia.

– Elämä täällä on laadukasta ja ihmisillä on paljon mahdollisuuksia. Hyvä, että tavoitteita sanotaan ääneen. Tsekissä ei juuri visioista puhuta.

Hän oli vaihto-opiskelijana Jyväskylässä 2008 ja kasvoi Suomi-faniksi. Logistiikassa yliopistotutkinnon suorittanut Safr tuli Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta Nurmekseen 2014 ja jäi Suomeen.

Kuopion Ikeassa inventoijana työskentelevä Safr puhuu jo hyvää suomea.

– Työmahdollisuudet ratkaisevat, sen takia minäkin tulin Kuopioon.

Jos Kuopio haluaisi tavoitella kauppakamarin esittämää väestökasvua, kansainvälistyminen olisi iso osa ratkaisu, ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson arvioi.

– Kansainvälistä puolta ei voi unohtaa. Nykyisellään ulkomailta tulleiden määrät ovat maan keskiarvojen alapuolella. Aluetta pitäisi saada selvästi houkuttelevammaksi. Toisaalta ulkomaalaisten houkutteleminen olisi varmasti helpompaa kuin vaikka pääkaupunkiseudulla asuvien suomalaisten.

Nykyinen kaupunkirakenne ja maankäyttö eivät rajoita Kuopion kasvua 200 000 asukkaan kaupungiksi, Kuopion yleiskaavajohtaja Juha Romppanen sanoo. Voimakas ja nopea kasvu vaatisivat Kuopion tarkastelemista seutuna, johon kuuluisi Siilinjärvi.

– Vuorelan ja Toivalan vahvistuminen entisestään sekä nauhakaupunki Kuopiosta Siilinjärven nykyiseen kuntakeskukseen olisivat varmasti osa ratkaisua.

Noin 50 000 asukkaan lisäys nykyisen Kuopion alueella toteutuisi isolta osin jo nyt suunnittelupöydillä olevilla ratkaisulla, mutta aiottua nopeammin.

– Täydennysrakentamisen merkitys korostuisi entuudestaan. Kasvu tukisi kaupungin joukkoliikenteen mahdollisuuksia, joten sen toimivuuteen pitäisi kiinnittää huomiota, Romppanen sanoo.

Keskustaan tulisi yli 10 000 asukasta lisää uusilla kerrostaloilla ja vanhoja korottamalla. Kävely ja pyöräily lisääntyisivät ja Kuopion kaduilla nähtäisiin mahdollisesti myös raitiovaunuja. Yksi reitti veisi Savilahteen, joka imisi merkittävän siivun väestönkasvusta. Pientaloja kaavoitettaisiin Vanuvuoreen. Neulaniemen jälkeen uusia alueita voisivat olla Laivonsaari tai Ranta-Toivala.

– Osa kasvusta menisi liitoskuntien keskuksiin ja ruokkisi myös naapurikuntia.

Väestöloikkaa ei tapahdu ilman elinkeinoelämän voimakasta kasvua.

– Sorsasalon länsipuoli tulisi tarjolle ja Pieni Neulamäki rakentuisi nykyistä nopeammin, Romppanen sanoo yritysalueista.

Aiheesta lisää sunnuntain Savon Sanomissa.