Aada tuli vuoden vanhana Etelä-Kiinasta Kuopioon

Aada Paaso-Rantala, 13, haettiin Etelä-Kiiinasta vuoden ikäisenä Kuopioon. Jaana Kurttila ja Juha Paaso-Rantala matkustivat muutamaksi viikoksi Hongkongin lähelle ja saivat kaksi vuotta kestäneen prosessin jälkeen syliinsä tyttövauvan, joka oli ollut lastenkodissa ja jonka epäselvä valokuva oli faksattu pariskunnalle Kuopioon eräänä syysiltapäivänä vuonna 2004.

Seitsemän vuotta myöhemmin he matkustivat Etelä-Kiinaan tyttärensä kanssa. He kiertelivät nähtävyyksiä ja vierailivat myös lastenkodissa.

– Siellä Aadaa jännitti. Hänestäkin puitteet olivat karut, mutta hoitajat tunnistivat tytön vauvakuvista ja suhtautuminen oli lämmintä. Meille syntyi kuva, että lapsia kohdellaan hyvin. Näimme siellä myös paljon sairaita, kehitysvammaisia ja isojakin lapsia, Aadan äiti selvittää.

Aada halusi käydä paikalla, josta hänet oli löydetty. Hänet oli jätetty pyyhkeeseen käärittynä neuvolan rappusille.

– Kiinan lastenkodeissa melkein kaikki lapset ovat löytölapsia, sillä äidit kokevat suurta häpeää, jos eivät syystä tai toisesta pysty pitämään lasta. Heitä ei tueta riittävästi adoptioprosessiin osallistumiseksi, Kurttila selvittää.

– Olin pienestä tytöstä lähtien ajatellut, että voisin adoptoida lapsen. Adoptio ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan itsekäs halu elää lapsiperheenä. En usko, että lapsen saaminen perheeseen adoption kautta on yhtään vähemmän järisyttävä kokemus kuin biologisen lapsen saaminen.

Aada suhtautuu taustoihinsa luontevasti. Hän on rauhallinen tyttö, joka käy steinerkoulua ja harrastaa lukemista, sirkusta ja kitaransoittoa. Aasialaista ulkonäköä ei ole kummasteltu Kuopiossa.

Aada on mielestään tavallinen suomalaistyttö, jolla ei tällä hetkellä ole tarvetta pohtia juuriaan.

– Jos Aada joskus haluaisi biologisia vanhempiaan selvitettävän, haluaisimme tukea siinä. Ehkä hän myös jossain vaiheessa haluaa paneutua syntymämaansa kulttuuriin enemmän. Haluamme pitää portit auki, sanoo Jaana Kurttila.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kansainvälisiä adoptioita tehdään entistä vähemmän