Aarnio tyhjensi rekisterin, koska muuten tietolähteet olisivat voineet joutua hengenvaaraan, sanoo puolustus loppulausunnossaan

Helsingin huumepoliisin Jari Aarnion puolustus vaatii virkavelvollisuuden rikkomissyytteen hylkäämistä kokonaan.

–  Syyte perustuu siihen, että Aarnio on tahallaan rikkonut virkavelvollisuutta. Sellaista virkavelvollisuutta ei ole ollut, jota Aarnion syytetään rikkoneen, sanoi loppulausunnon aluksi Aarnion asianajaja Mikko Ruuttunen.

Poliisijohdon virkarikoskäräjillä on selvitetty tietolähdetoimintaa Helsingin poliisissa. Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä.

Puolustus myöntää rekisterin putsaamisen ja sanoo, että siihen oli hyvä syy.

–  Aarnio on poistanut merkinnät, se on riidatonta. Kyseessä on ollut vallitsevan lainsäädännön vaatima teko, kun rekisteröity on vaatinut poistamista, Ruuttunen sanoi.

Hänen mukaansa tietolähteet ovat vaatineet rekisteristä poistamista, sillä he ovat pelänneet olevansa hengenvaarassa, jos tieto poliisille puhumisesta paljastuu.

Vaaransiko rekisteröiminen tai sen laiminlyöminen tietolähteet?

Puolustus katsoo, että syyttäjillä on täysin väärä näkemys siitä, mihin rekisteröimättömyys on johtanut. Syyttäjien mukaan juuri rekisteröinnin laiminlyöminen on vaarantanut tietolähteiden turvallisuuden.

–  Minä sanon, että rekisteröinti on historiallisten tapahtuminen valossa omiaan vaarantamaan tietolähteiden salassapidon ja turvallisuuden, Ruuttunen sanoi.

Hänen mukaansa rekisteröimättömyys ei ole heikentänyt poliisitoiminnan tehokkuutta.

–  Poliisin toiminnan tehokkuus vaarantui tietolähdeasioissa siitä, että asiaa ei ollut selvästi säännelty, Ruuttunen sanoi.

Oikeudenkäynnissä yritetään selvittää, mitä kukakin tiesi tietolähteiden kirjaamisesta huumepoliisissa ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan.

Huumepoliisin ex-päällikön Aarnion loppulausunto alkoi puolenpäivän jälkeen. Sitä ennen kuultiin Helsingin hyllytettyä poliisipäällikköä Lasse Aapiota.

Aapio työskenteli syytteen tekoaikana Helsingin poliisin apulaispäällikkönä ja Aarnion esimiehenä. Hän on tällä hetkellä pidätettynä Helsingin poliisipäällikön virasta.

Syytettynä on Aapion ja Aarnion lisäksi kuusi muuta virkamiestä. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät väärinkäytöksistä ja laiminlöivät tahallaan valvonnan. Kaikki kahdeksan kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Aapion puolustus: Missä on se virhe, joka olisi pitänyt havaita?

Jos jotain ongelmia Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ylipäätään on ollut, Aapio ei tiennyt niistä eikä hänen olisi pitänytkään tietää, katsoo puolustus.

Aapion loppulausunnossa asianajaja Kari Jaatinen kävi läpi syyttäjän väitteitä ja niiden suhteita Aapion työtehtäviin ja vastuuseen Helsingin poliisissa syytteiden tekoaikana.

–  Missä on se virhe, joka olisi pitänyt havaita ja johon olisi pitänyt puuttua? Jaatinen kysyi.

Puolustus vetosi muun muassa siihen, että Aapion tehtävät syytteen tekoaikana liittyivät lähinnä operatiiviseen toimintaan.

–  Todettakoon, ettei syyttäjä ole tässä oikeudenkäynnissä esittänyt mitään operatiivista tapahtumaa Aapion väitettynä tekoaikana.

Puolustuksen mukaan Aapio on tehnyt sen, mitä häneltä on edellytetty.

–  Lasse Aapio ei ole missään vaiheessa kiistänyt esimiesvastuutaan. Epäkohtia, joita olisi pitänyt ryhtyä oikomaan, ei ole tullut esiin, Jaatinen sanoi.

Mitä kukakin tiesi?

Oikeudenkäynnissä yritetään selvittää, mitä kukakin tiesi tietolähteiden kirjaamisesta huumepoliisissa ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan.

Aamupäivän aikana Jaatinen kävi usean dian verran läpi tietolähdetoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja totesi, että sen mukaan tietolähteet olisi pitänyt rekisteröidä valtakunnalliseen rekisteriin, jollaista ei tuolloin ollut.

–  Rekisteriä ei ole ollut, niin rekisteröintiä ei ole voinut tapahtua, Jaatinen sanoi.

Koska rekisteri on puuttunut, puolustus katsoo, että siihen liittyvät syytteet pitää hylätä.

Ohjeet ja määräykset ovat olleet epäselviä, sanoo Aapion puolustus

Aapion puolustus korosti – kuten Aapio ja useat muut syytetyt aikaisemmin tässä oikeudenkäynnissä – että tietolähteiden rekisteröintiin liittyvät ohjeet ja määräykset ovat olleet erittäin epäselviä.

Oikeussalissa keskusteltiin myös siitä, missä roolissa tietolähteen suostumus rekisteröinnissä on ollut. Jaatinen totesi, että asiasta on erimielisyyttä edelleen.

Hän viittasi useisiin oikeudenkäynnissä kuultuihin todistajiin, joiden mukaan tietosuojavaltuutetun näkemys on ollut, että poliisin tietolähteen suostumus on edellytys sille, että hänet voidaan lisätä tietolähderekisteriin.

–  Tulkitsen tätä niin, että suostumus on edelleen edellytys rekisteröinnille, Jaatinen sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.