Ainakin kolme kaupunkia Suomesta hakee kulttuuripääkaupungiksi – "Jokainen kaupunki voi vain voittaa"

Ainakin kolme kaupunkia Suomesta hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Hakuvalmistelut ovat vauhdissa Oulussa, Tampereella ja Savonlinnassa.

– Hakemuksia ei vielä ole tullut, mutta tiedossa on, että ainakin nämä kolme kaupunkia valmistelevat hakemusta, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hakuaikaa on ensi toukokuuhun saakka, joten ainakin periaatteessa myös lisää kaupunkeja voi tulla hakijoiksi.

– Kulttuuripääkaupungiksi valinnan ratkaisee se, kenellä on kiinnostavin vuoden mittainen kulttuuriohjelma, ei se, miten varhaisessa vaiheessa hakuvalmistelut ovat käynnistyneet tai miten valmis ohjelma on, sanoo Berden.

Kulttuurikaupungit vuodelle 2026 valitaan Suomesta ja Slovakiasta. Lopullinen kaupunkien valinta tehdään vajaan kahden vuoden päästä.

Hyvän hakemuksen tekeminen vaatii aikaa

EU:n komission nimittämässä kulttuuripääkaupunkihaun asiantuntijapaneelissa vuosina 2016–18 mukana ollut Pauli Sivonen arvioi, että mahdollisilla uusilla hakijoilla on jo todella kiire.

– Hyvän hakemuksen tekeminen vaatii aikaa, sanoo Serlachius-museoiden johtajana Mänttä-Vilppulassa toimiva Sivonen.

Sivonen oli mukana valmistelemassa Mäntän hakemusta vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Nyt hän on mukana Tampereen hakuprosessissa, jossa Mänttä-Vilppula on pääkuntakumppanina.

Hakemuksessa on vastattava huolellisesti hyvin yksityiskohtaisiinkin EU:n laatimiin kysymyksiin. Se ei kuitenkaan riitä.

– EU:n kysymyssetti asettaa hakijat tiettyyn muottiin, mutta lisäksi pitää olla originelli. Hakijakaupungilla täytyy olla jotain uutta annettavaa taiteessa ja kulttuurissa, neuvoo Sivonen.

Laajemmat seutukunnat hakemusten takana

Savonlinnan ja Tampereen hakuprosesseissa on mukana kaupunkeja laajempi seutukunta. Savonlinnan Saimaa-ilmiön takana ovat Vuoksen vesistön yhdistämät Itä-Suomen maakunnat. Tampereen hakemuksessa on mukana 16 ympäröivää kuntaa.

EU:n kulttuuripääkaupunkihakua koskevien sääntöjen mukaan vain yksi kaupunki voi saada kulttuuripääkaupunki-tittelin mutta laajempi alue voi siitä hyötyä.

– Koska kulttuuripääkaupunki-instituutio on jo vanha, isot eurooppalaiset kulttuurikaupungit, esimerkiksi Ateena ja Amsterdam, ovat jo olleet kulttuuripääkaupunkeina. Jo pitemmän aikaa trendinä on ollut se, että hakijakaupunkia ympäröivän maakunnan rooli on tärkeä, sanoo Sivonen.

Berdenin mukaan pienemmillä kaupungeilla resurssit eivät yksin edes riitä hakuprosessiin ja kulttuuripääkaupunkina toimimiseen. Kulttuuripääkaupunkivuoden kustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin, ja myös hakuprosessista aiheutuu kustannuksia.

– Kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtumia voidaan järjestää vaikka viikoittain eri kaupungeissa, Berden sanoo.

Savonlinna ainoa täysin uusi hakijakaupunki

Hakuvalmisteluja nyt tekevistä kaupungeista Savonlinna on ainoa uusi hakijakaupunki. Oulu ja Tampere sekä Tampereen hakijakumppani Mänttä, nykyisin Mänttä-Vilppula, hakivat kulttuuripääkaupunkititteliä jo vuodelle 2011. Tuolloin valinta osui Turkuun. Muita hakijoita olivat Jyväskylä, Lahti ja Rovaniemi.

Suomen ensimmäinen kulttuuripääkaupunki oli silloisten ministerien päätöksellä Helsinki vuonna 2000, jolloin kulttuuripääkaupunkeja oli peräti yhdeksän. Uuden vuosituhannen kunniaksi kaikki hakijat saivat toimia kulttuuripääkaupunkeina.

Kaikki kaupungit hyötyvät hausta

Kulttuuripääkaupunkihausta hyötyvät myös muut kuin tittelin saavat kaupungit. Esimerkiksi Mänttä oli hiipuva teollisuuspaikkakunta, jossa vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihaku kiihdytti jo alkanutta kulttuuri- ja taidebuumia. Kulttuuripääkaupunkihaun jälkeen matkailu alueella on kasvanut räjähdysmäisesti.

– Alueella käy nykyisin yli 100 000 matkailijaa vuodessa, ja he tulevat tarkoituksella Mänttään, sillä Mänttä ei todellakaan ole minkään matkan varrella. Tänne tullaan Helsingistä 300 kilometriä metsään, naurahtaa Sivonen.

Myös Berdenin mukaan hakuprosessista hyötyvät kaikki hakijakaupungit.

– Jokainen kaupunki voi vain voittaa. Hakuprosessissa käydään keskustelua kulttuurista ja taiteesta, kaupungin profiilista ja kansainvälistymisestä, mikä hyödyttää kaupunkeja joka tapauksessa.

Kulttuuripääkaupunki

EU:n näkyvin kulttuurituen muoto

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 lähtien. Kulttuuripääkaupungit on EU:n näkyvin kulttuurituen muoto.

Vuodesta 2009 lähtien on nimetty vuosittain kaksi kaupunkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Vuodesta 2021 lähtien kahden kaupungin lisäksi valitaan kolmen vuoden välein yksi kaupunki EU:n hakijamaasta.

Tänä vuonna kulttuuripääkaupunkeja ovat Italian Matera ja Bulgarian Plovdiv, ensi vuonna Kroatian Rijeka ja Irlannin Galway.

Vuoden 2021 kulttuuripääkaupunkeja ovat Romanian Timisoara, Kreikan Elefsina ja EU:n hakijamaan Serbian Novi Sad. Vuonna 2022 titteliä kantavat Liettuan Kaunas ja Luxemburgin Esch ja vuonna 2023 Unkarin Veszprém.

Vuoden 2024 kulttuuripääkaupungit valitaan Virosta, Itävallasta ja EU:n hakijamaasta tai EFTA/EEA-maasta. Vuoden 2025 kulttuuripääkaupungit valitaan Saksasta ja Sloveniasta ja vuoden 2026 Suomesta ja Slovakiasta.

Hakemus vuoden 2026 suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi pitää toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön 5. toukokuuta 2020 mennessä. Hakemukset arvioi riippumaton, 12-jäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati.

Valintamenettely on kaksivaiheinen. Raati valitsee hakijoista jatkoon pääsijät kesäkuussa 2020. Tämän jälkeen hakijat vielä täydentävät hakemuksiaan.

Kulttuuripääkaupungin nimittää asiantuntijaraadin suosituksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö kesällä 2021.

Asiantuntijaraati seuraa, valvoo ja tukee valitun kaupungin valmistautumista kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Valittu kaupunki saa kulttuuripääkaupunkivuoden alussa 1,5 miljoonan euron EU-rahoitteisen palkinnon, mikäli kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastavien, ikääntyneiden ja pienituloisten asemaa

Tänään ratkeaa, varmistuuko kunta-alan sopimusten synty

Kunta-alalle saatiin neuvottelutulos uusista työehdoista

Mediat: TEMin uuden kansliapäällikön nimitys peruuntui keskustan vaatimuksesta

Ruokavirasto pyytää keskeyttämään suosittujen Dipper-makeispatukoiden myynnin oireilmoitusten jälkeen

EU:n elvytysrahoituksen tukipainotteisuus on Suomelle pettymys – Tuppuraisen mukaan painotuksen olisi pitänyt olla lainoissa

Puolustusvaliokunta lausunnossaan: Eniten parannettavaa on kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä informoimisessa

Koronakriisi auttanut nostamaan Marinin hallituksen arvostusta

Kiinnostaako riippumattoilu? Näillä vinkeillä pääset alkuun

Poliisi epäilee pojan surmanneen isänsä Jyväskylässä – uhri oli keski-ikäinen mies

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.