Aivosairaudet käyvät kalliiksi yhteiskunnalle – laajassa tutkimuksessa hyviä tuloksia

Euroopan aivoneuvosto EBC on julkaissut torstaina Brysselissä kannanoton aivosairauksien hoidon merkityksestä. Kannanotto perustuu EBC:n tekemään laajaan Aivosairauksien hoidon arvo -selvitykseen, jossa tutkittiin hoidon vaikuttavuutta.

Neuvoston mukaan aivosairauksien hoidossa kaikille potilaille tulisi taata yhdenvertainen mahdollisuus päästä hoitoon ja saada diagnoosi, hoidot tulisi aloittaa oikeaan aikaan ja aivosairauksien tutkimukseen tarvitaan lisää varoja.

Nyt julkaistut tulokset ovat osa kaksiosaisen hankkeen toista vaihetta. Aiemmin selvitettiin, kuinka paljon aivosairauksien hoito tuottaa kustannuksia EU:n sisällä. Silloin selvisi, että aivosairaudet ovat ylivoimaisesti suurin kustannuksien aiheuttaja terveydenhuoltoalalla. Kokonaiskustannukset kohoavat lähes 800 miljardiin euroon, joka enemmän kuin syövän, diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytetty summa yhteensä.

Itä-Suomen yliopiston professori Reetta Kälviäinen osallistuu Brysselin julkistustilaisuuteen. Hän toimi ainoana suomalaisena tutkimusryhmän puheenjohtajana hankkeen aikana. Kälviäisen johtama ryhmä keskittyi epilepsian hoitoon, joka oli yksi tutkimuksen kahdeksasta esimerkkisairaudesta.

Epilepsia on hänen mukaansa hyvä esimerkki kuvaamaan aivosairauksien hoidon vaikuttavuutta. Se on yleinen aivosairaus, jota esiintyy väestössä kaikenikäisillä ja se voi kestää koko eliniän.

Kälviäisen tutkimusryhmä sai selville, että nykyisillä hoitomenetelmillä saadaan aikaan isoja säästöjä, jos hoitosuosituksia noudatetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Ryhmä vertasi epilepsian hoidossa toteutuneita hoitokäytäntöjä suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin Isossa-Britanniassa, jossa on käytössä maailmalla ylistystä saaneet Nice guidelines -suositukset.

Mallinnuksen tuloksena oli, että suositusten mukainen hoito säästäisi 25 vuoden aikana noin 4 500 puntaa eli 5 100 euroa potilasta kohden. Myös epilepsiaan liittyvät äkilliset kuolemat vähentyisivät lähes puoleen, kouristuskohtauksia ilmenisi yli puolet vähemmän ja potilaiden laadukkaat elinvuodet lisääntyisivät.

Kälviäisen mukaan Ison-Britannian hoitosuositukset vastaavat Suomen Käypä hoito -suosituksia ja myös Suomessa vastaavanlaisiin tuloksiin voitaisiin päästä. Hoitosuosituksissa pysymiseen satsaaminen maksaisi Kälviäisen mukaan itsensä lopulta takaisin.

– Emme sano, että nyt pitäisi ryhtyä käyttämään jotain uusia ihmeellisiä hoitokeinoja. Se riittäisi, että tekisimme nykyisten hoitosuositusten mukaisesti. Mutta se ei valitettavasti toteudu, sanoo Kälviäinen.

Aivosairauksien hoidossa pieni osa potilaista tuottaa suurimman osan kustannuksista. Tällaisia potilaita ovat ne, joiden sairaus on vakava ja se etenee liian pitkälle ennen kuin hoito ehditään aloittamaan.

– Se usein unohtuu, että jos emme hoida kaikkia potilaita oikea-aikaisesti, silloin tulee niitä isoja kustannuksia.

Kälviäisen ryhmä kävi tutkimuksen aikana läpi myös mahdollisia esteitä sujuvan hoitoketjun toteutumiselle. Kälviäisen mukaan osa on ratkaistavissa olevia byrokraattisia ongelmia, mutta joidenkin ongelmien ratkaisemiseen on tehtävä lisää tutkimusta.

– Aivotautien tutkimukseen pitäisi satsata enemmän. Nyt on satsattu viime vuosina Euroopan unionin tasolta vain kaksi euroa per sairastava ihminen. Se on todella vähän, kun ajattelee aivosairauksien merkitystä.

Euroopan komissio on sijoittanut vuosille 2007–2020 yhteensä 4,2 miljardia euroa aivosairauksien tutkimukseen. Aivosairauksia sairastaa joka kolmas eurooppalainen.