Alkoholin kulutus kääntyi kasvuun ensi kertaa vuosiin – "Lakimuutos tuottaa pientä positiivista"

Nelosoluiden ja vahvojen lonkeroiden tulo ruokakauppojen hyllyille ei näytä nostaneen alkoholin kulutusta niin rajusti kuin lakimuutoksen vastustajat ennakoivat. Kulutus kuitenkin kasvoi.

Litroissa mitattuna alkoholin kulutus lisääntyi viime vuonna prosentin ja absoluuttisena alkoholina mitattuna puoli prosenttia, kertoo Taloustutkimuksen torstaina julkistettu ennakkoselvitys. Lukuun sisältyvät Alkon ja päivittäistavarakaupan myynti sekä matkustajatuonti.

Uusi alkoholilaki toi enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin viime vuoden alussa.

Eniten uudistus vaikutti viinapohjaisten vahvojen lonkeroiden myyntiin. Niiden vähittäismyynti lähes viisinkertaistui yli 26 miljoonaan litraan. Myös nelosoluiden suhteellinen osuus olutmarkkinoilla kasvoi. Niitä ostettiin yli 23 miljoonaa litraa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Poikkeuksellisen paljon eli noin 15 prosenttia alkoholijuomien myynti kasvoi päivittäistavarakaupassa helteisinä kuukausina touko-, heinä- ja elokuussa. Ne selittävätkin pitkälti kasvua alkoholin kulutuksessa, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.

– Jos katsomme tammi-lokakuuta pois lukien touko-heinäkuu, alkoholijuomien vähittäismyynti väheni litroissa noin kaksi prosenttia ja absoluuttilitroissa noin 1,5 prosenttia.

Holmin tulkinta on, että uusi alkoholilaki ohjaa kulutusta vahvoista juomista kohti päivittäistavarakaupassa nyt myytäviä korkeintaan 5,5-prosenttisia tuotteita.

– Lakimuutos tuottaa siis pientä positiivista, hän sanoo.

Matkustajatuonti laski litroissa mitattuna viime vuonna noin viisi prosenttia, mutta kääntyi nousuun loppuvuonna, selvityksessä todetaan.

Valtionvarainministeriö arvioi, että alkoholiverotuotot kasvoivat viime vuodelta noin 150 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna.

Taloustutkimus teki selvityksen tammi-helmikuussa edunvalvontajärjestö Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

THL: Tarvitaan pidempi seurantajakso 

Kulutuksen kasvu näyttää Taloustutkimuksen lukujen perusteella varsin maltilliselta, sanoo erikoissuunnittelija Marke Jääskeläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot ja rekisterit -yksiköstä. Määrää olennaisempaa on kuitenkin kasvu itsessään: vuodesta 2008 alkoholin kulutus on ollut hienoisessa laskussa.

– Laskeva trendi on nyt pysähtynyt, Jääskeläinen sanoo.

Ennen lakiuudistuksen voimaantuloa THL arvioi alkoholin kulutuksen kasvavan 5-6 prosenttia myyntipaikkojen lisääntymisen ja prosenttirajan nousun takia. Jääskeläisen mukaan tarvitaan vuotta pidempi seurantajakso, jotta vaikutukset nähdään kunnolla.

– Esimerkiksi silloin, kun siiderit tulivat päivittäistavarakauppoihin, kulutuksen muutos näkyi viiden vuoden aikana, hän sanoo.

Kulutuksen kasvuarvioihin liittyy Jääskeläisen mukaan myös oletus hintakilpailusta, joka ei ainakaan ensimmäisenä vuonna ole toteutunut ennakoidusti. 

Kaupat haluavat seuraavaksi myyntiin viinit 

Seuraavaksi ruokakaupoissa hamutaan hyllyihin viinejä. Toiveissa on, että viinien myynnin sallimista edistettäisiin merkittävästi jo seuraavalla vaalikaudella, sanoo edunvalvontajärjestö Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

– (Selvityksen) tulokset kertovat, että vaikutukset ovat olleet maltillisia ja suomalaiset ovat olleet tähän muutokseen varsin valmiita. Mitään kulutuksen ryöpsähtämistä ei ole tapahtunut, Luoto tulkitsi viimeisimmän lakimuutoksen vaikutuksia mediatilaisuudessa torstaina.

Hänen mukaansa ensimmäinen askel olisi se, että Alkon asemasta ja sen monopoliaseman perusteista tehtäisiin puolueeton selvitys ensi vaalikauden aikana.

Jopa 40 prosentilta alkoholin myyjistä puuttui vielä lakisääteinen omavalvontasuunnitelma – "Osa ei ole kuullutkaan asiasta"

Kesä teki oluihin ja lonkeroihin kulutuspiikin, mutta hintapiikki jäi tulematta