Apulaisylilääkäri: Antibioottien käyttöä pitäisi rajoittaa

Antibioottien historia ei ole kovin pitkä. 1920-luvun lopulla huomattiin, että Penicillium notatum -niminen homesieni tuotti ainetta, joka tappoi tehokkaasti stafylokokki-bakteereja, kirjoittaa Keskisuomalainen. Vähitellen käynnistyi penisilliinin tehdasmainen tuotanto ja toisessa maailmansodassa sitä käytettiin haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseen.

Antibiootit ovat olleet länsimaisen lääketieteen menestystarina, mutta samaan aikaan niiden laajamittainen käyttö ja erityisesti väärinkäyttö ovat johtaneet siihen, että bakteerit ovat nousseet vastarintaan. Antibiooteille vastustuskykyisten eli resistenttien bakteerien määrä on kasvanut rajusti.

Pahimmissa skenaarioissa pohditaan jo sitä, joudutaanko jossain vaiheessa palaamaan antibiootteja edeltävään aikaan.

Suomessakin ongelma on huolestuttava. Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYS:in infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen vahvistaa, että kymmenen viime vuoden aikana tilanne on pahentunut koko ajan. TAYSissa tulee lähes päivittäin eteen tilanteita, joissa tavanomaisille antibiooteille joudutaan miettimään vaihtoehtoja.

– Näiden tavanomaisten lääkkeiden tilalla käytetyillä antibiooteilla voi olla vaarallisiakin sivuvaikutuksia, hoitotulokset ovat huonompia ja lääkkeet ovat kalliimpia.

– Potilas joutuu eristykseen, mikä lisää kustannuksia ja henkilökunnan työmäärää. Lisäksi eristyshuoneita on rajallinen määrä, joten potilaiden kesken joudutaan tekemään priorisointeja.

Antibiooteille resistentit bakteerit ovat alkujaan tavallisia ihmisessä eläviä bakteereja, jotka ovat antibioottien käytön lisääntymisen vuoksi kehittäneet erilaisia mekanismeja hajottaa antibiootteja. Esimerkiksi Staphylococcus aureus -bakteeria kantaa ajoittain ihollaan tai limakalvoillaan jopa 20–30 prosenttia terveistä ihmisistä.

Bakteerin resistenttiä muotoa kutsutaan MRSAksi. Se on resistentti beetalaktaamiantibiooteille. Sairaaloista löytyvä MRSA-bakteeri on vastustuskykyinen myös monille muille antibiooteille.

Vaikka MRSA ei yleensä aiheuta kantajalleen infektiota vaan ilmenee pelkkänä bakteerin kantajuutena, voi MRSA aiheuttaa sairaalapotilaalle vaikeita tulehdussairauksia, kuten keuhkokuumetta, yleisinfektioita sekä haava- ja leikkausalueen infektioita.

Reetta Huttusen mukaan viime vuosina erityisesti ESBL-bakteeria kantavien potilaiden määrä on lisääntynyt Suomessa.

– Beetalaktamaasientsyymejä tuottavat enterobakteerit eli ESBL-bakteerit voivat aiheuttaa virtsateiden ja vatsan alueen tulehduksia, samoin kuin vankomysiinille resistentti enterokokki eli VRE. MRSAn tavoin nämäkin bakteerit ilmenevät yleisimmin bakteerikantajuutena ilman bakteerin aiheuttamaa tulehdustautia.

Resistenttien bakteerien lisääntyminen on monen asian summa. Huttunen näkee tärkeimpänä syynä antibioottien liikakäytön, matkustelun lisääntymisen ja antibioottien joutumisen vesistöihin kehitysmaissa.

– Antibioottien käyttöä pitäisi rajoittaa. Tavallinen flunssatauti, nuhakuume tai poskiontelotulehdus ovat virustauteja, jotka eivät vaadi antibiootteja. Myös mykoplasma paranee usein itsestään, jollei tauti kehity keuhkokuumeeksi.

Huttunen näkee huolestuttavana myös lääkkeiden tilaamisen internetistä. Näiden lääkkeiden alkuperästä tai sisällöstä ei ole takuita.

Bakteereja tulee ulkomailta sekä matkailijoiden että elintarvikkeiden mukana. Kun globaali kaupankäynti ja liikkuminen ovat lisääntyneet, samalla on lisääntynyt mikrobien liikkuvuus.

Matkailua tuskin voi vähentää, mutta matkalla kannattaa pitää huolta hygieniasta ja valita turvallisia ruokapaikkoja sekä käyttää käsidesiä.

Osa bakteereista kehittää resistenssin sairaalahoidon aikana. Tällöin potilaan omat bakteerit ryhtyvät vastarintaan pitkien antibioottihoitojen myötä. Myös esimerkiksi verisuonikanyylien ja muiden lääkintävälineiden käytön myötä potilas voi saada bakteeritartunnan.

– MRSAn ilmaantuvuudessa on suuria paikallisia eroja Suomessa. Sairaaloiden hygieniatasosta löytyy aina parannettavaa. Henkilökunnan on desinfioitava kädet jokaisen potilaan välissä. Myös potilailla on oikeus vaatia, että heitä hoidetaan puhtain käsin, Huttunen muistuttaa.

Hän kannattaa myös sairaaloiden MRSA-seulontoja, joilla voidaan etukäteen vähentää bakteerien leviämistä.

Tällä hetkellä ainakin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kaikki sairaalahoitoon tulevat potilaat tutkitaan MRSAn varalta. Sen sijaan kaikkien potilaiden ESBL-bakteerien seulonta vaatisi nykyistä herkempiä menetelmiä.