Asiantuntija: Vaalien suurimpia häviäjiä olivat vasemmisto ja keskusta

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mukaan istuvan presidentin Sauli Niinistön suosion takia kaikki muut ehdokkaat kärsivät kollektiivisen tappion. Vaalien suurin häviäjä oli hänen mukaansa kuitenkin vasemmisto, sillä SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen ja vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen yhteenlaskettu kannatus jäi alemmaksi kuin SDP:n Paavo Lipposen kannatus vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Tuolloin Lipposen kannatus tulkittiin demareille rökäletappioksi.

Myös keskustan Matti Vanhanen kuuluu Karimäen mukaan vaalien suurimpiin häviäjiin. Vanhanen kävi pitkän kampanjan, ja hän on profiloitunut ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana. Keskustan varsinaisen ehdokkaan kannatus jäi silti alemmaksi kuin viime metreillä kisaan tulleen valitsijayhdistyksen Paavo Väyrysen, Karimäki sanoo.

Karimäen mukaan vaalitulos osoittaa sen, että presidentinvaalit ovat muuttuneet melko puhtaasti henkilövaaleiksi – sekä Niinistö että Väyrynen osallistuivat vaaleihin valitsijayhdistyksen ehdokkaina. 

– Puolueiden asema ja puolueiden peruskannatus eivät näyttele enää kovin suurta roolia. Persoonalla ja henkilöllä on nykyään presidentinvaaleissa suurempi merkitys kuin puolueyhteydellä, Karimäki sanoo.

– Puoluekannatus tuntui olevan näissä vaaleissa vaikea kääntää ehdokkaan kannatukseksi, hän jatkaa.

Karimäen mukaan vihreät ja perussuomalaiset olivat ainoita puolueita, joka onnistuivat vähän paremmin muuntamaan puolueen kannatuksen myös ehdokkaan kannatukseksi.

Hänen mukaansa presidentinvaaleista ei voi kuitenkaan vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä puolueiden merkityksestä esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

– Presidentinvaalit ovat kuitenkin niin yksilöön ja persoonaan sidottu. Kyllä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vaalikamppailua käydään puoluepoliittisin perusteluin. Silloin tietysti myös ehdokkaita valitaan laajemmasta politiikan kentästä ja vaalituloksella on enemmän merkitystä sisäpolitiikkaan.

Karimäki myös muistuttaa, että politiikan henkilöityminen on ollut jo pidempään trendi ja myös eduskunta- ja kuntavaaleissa puolueen puheenjohtajan pärjäämisellä on ollut merkitystä puolueen kokonaistuloksen kannalta.