Asunnottomuus vähenee, kaduilla silti "yhä enemmän yhä nuorempia yhä huonommassa kunnossa"

Asunnottomuus vähenee Suomessa, kuten se on pienentynyt jo jonkin aikaa. Huonompi asia on, että tilastojen varjoon jää ikäviä trendejä.

–  Kaduilla on yhä enemmän yhä nuorempia ja yhä huonommassa kunnossa, linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestinnästä vastaava työntekijä Erja Morottaja.

Hänen mukaansa nuorten asumisongelmien taustalta löytyy 1990-luvun lama.

–  Nykyiset nuoret asunnottomat ovat syntyneet silloin tai olleet silloin pieniä. Vanhempien ongelmat pahenivat tuolloin, kun palveluita supistettiin ja kiristettiin. Seuraukset näkyvät nyt kaduilla hyvin vahvasti.

Morottaja käyttää termiä katu sikäli osuvasti, että asunnottomuus keskittyy selvästi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin.

–  Suomessa oli viime vuoden tietojen mukaan noin 5  500 asunnotonta, heistä pääkaupunkiseudulla runsaat 3  000 ja Helsingissä yli 2  100.

Alkavan viikon torstaina vietetään Suomessa Asunnottomien yötä. Tämän vuoden teemana on naisten asunnottomuus.

–  Naisten osuus kodittomista on ollut hitaassa nousussa. Asunnottomia naisia on yli 1  200. Ilman asuntoa olevista on nyt viidesosa naisia, viidesosa ulkomaalaisia ja viidesosa nuoria.

Pois asuntolamajoituksesta

Morottajan mukaan erityisesti naisten ongelma Suomessa on niin kutsuttu piiloasunnottomuus. Termi tarkoittaa sitä, että ihminen majailee tuttaviensa tai sukulaistensa luona.

–  Tuollaisessa tilanteessa erityisesti naiset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Heitä uhkaa esimerkiksi väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Nainen saattaa myös jäädä väkivaltaiseen ihmissuhteeseen pelätessään ilman asuntoa jäämistä.

Työssä asunnottomuutta vastaan on saavutettu yhtä kaikki voittojakin.

–  Pitkäkestoinen asunnottomuus on vähentynyt. Siihen, kuten myös kodittomien kokonaismäärän laskuun, on vaikuttanut Suomessa asunto ensin -malli. Se merkitsee, että ihmisille hankitaan ensin katto pään päälle. Vasta sitten aletaan pureutua syihin, jotka ovat asunnottomuuteen johtaneet, Morottaja kertoo.

Aiemmin periaatteena oli, että ongelmiin joutuneita palkittiin asunnolla, jos oli onnistunut olemaan tietyn ajan esimerkiksi selvin päin.

–  Sitten todettiin, että tuolla systeemillä ihmiset eivät pystyneet kotiaan pitämään.

Asunnottomuuden vähentämisessä on auttanut niin ikään se, että Suomessa on päästy pääosin pois yhteismajoituksesta asuntoloissa.

–  Vieläkin on joitakin hätämajoituspaikkoja, ja niitä tarvitaan. Isompi suunta silti on, että ihmisillä on oma kämppä esimerkiksi asumisyksiköissä. Niissä annetaan myös apua siihen, että ihminen pystyisi siirtymään jossain vaiheessa itsenäiseen asumiseen.

Kodittoman syvä häpeä

Morottaja korostaa, että asunnon menetykseen liittyy Suomessa "tosi vahva häpeä".

–  Nämä stigmat ovat lähtöisin ympäröivästä yhteiskunnasta. Edelleen meillä on ajattelua, jonka mukaan asunnottomuus on ihmisen oma vika.

Ennakkoluuloja ravistelee nyt se, että asunnottomuus uhkaa yhä useammin myös matti- ja maijameikäläisiä.

–  Velkaantumisen takia hyvin moni niin sanottu tavallinen ihminen on vaarassa menettää asuntonsa, tai on sen jo menettänyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.