Asuntomurtoja on tehty heinäkuussa ennätysmäärä – "Liigat toimivat murto per päivä -periaatteella"

Poliisin tietoon tuli heinäkuussa yli 270 epäiltyä asuntomurtoa. Tämä on noin sata enemmän kuin puolentoista vuoden aikana kuukaudessa keskimäärin. Sama pätee vertailussa viime vuoden kesäkuukausiin.

Koko alkuvuonna poliisin tutkittavaksi on tullut jo lähes 1  300 asuntomurtoa. Määrä on noin 20 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Korkeaa määrää selittää poliisin mukaan osaltaan se, että tänä vuonna Suomessa on havaittu poikkeuksellisen paljon asuntomurtoihin keskittyneitä ulkomaalaisia rikollisporukoita. Myös ikkunoiden pitäminen auki kuumilla keleillä voi osaltaan selittää kasvua, mutta vain vähän.

–  Siinä voi olla monenlaisia syitä, mutta esimerkiksi Helsinkiin on sattunut poikkeuksellisen paljon pieniä ulkomaalaisporukoita, jotka tekevät murtoja ammattimaisesti. Se on vähän sellainen sattumanvarainen asia, miten niitä aina tänne rantautuu, ylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisista kertoo.

Hänen mukaansa suomalainen asuntomurron tekijä on usein taparikollinen, joka tekee murron yksin tai maksimissaan yhden rikoskumppanin kanssa. Usein teoilla rahoitetaan jonkintyyppistä päihteiden käyttöä, ja murtoja tehdään sitä mukaa kun edellinen saalis on tuhlattu. Ammattimaisilla liigoilla on taas Suomeen tullessaan jonkinlainen tavoite, ja ne tekevät töitä, kunnes saalista on tarpeeksi.

- Suunnitelmallisuus ja murtojen tekotiheys on ihan toista luokkaa. Liigat toimivat murto per päivä -periaatteella. Se on melko suunnitelmallista, matkustetaan toiselle puolelle Eurooppaa, toimitaan tyypillisesti kolmen neljän hengen porukoissa ja voi olla erilaisia roolejakin – yksi toimii automiehenä, toinen on vahdissa ja niin edelleen, Niinimäki sanoo.

Murrot tehdään tyypillisesti keskellä kirkasta päivää

Niinimäen mukaan murtoja tehdään usein päivällä, kun aikuiset ovat töissä ja lapset hoidossa tai koulussa.

–  Yöaikaan on vaikeampi hahmottaa, onko ketään paikalla. Johtopäätöksiä tehdään esimerkiksi siitä, onko postilaatikko täynnä, onko nurmikot ajettu ja onko autoja pihassa. Sitten käydään soittelemassa ovikelloa ja katsotaan, avaako kukaan. Jos joku avaa, niin on olemassa joku pätevä selitys, esimerkiksi kysytään jotakin.

Niinimäen mukaan murtoa suunnitteleva saattaa myös jättää vaikkapa harjanvarsia lojumaan erikoisiin paikkoihin ja tarkkailla, siirretäänkö niitä. Kun rikollinen on varmistanut, että ketään ei ole kotona, sisään mennään useammin ovesta kuin ikkunasta ja saaliiksi kelpaa kevyt, mutta arvokas tavara – käteinen, kamerat, korut ja läppärit.

–  Sekä kerrostaloon että omakotitaloon mennään tyypillisesti sisään ovesta. Pääsääntö alkaa olla, että särjetään ovi voimalla.

Ikkunoistakin mennään sisään pientaloissa, mutta se on harvinaisempaa sirujen ja loukkaantumisvaaran takia. Takapihan ovi on aika suosittu vaihtoehto.

Murron ehkäisemiseksi Niinimäki kehottaakin pitämään asunnon asutun näköisenä, esimerkiksi pyytämään naapuria hakemaan postin loman aikana.