Bussiturman kuljettajan sairauteen ei ollut puututtu ajoterveystarkastuksissa

Onnettomuustutkintakeskus suosittelee, että lääkärikoulutusta antavat yliopistot huolehtivat lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen mukaan ajoterveyden perusteet.

Onnettomuustutkijoiden mukaan tavoitteena tulee olla, että lääkärit tuntevat autonkuljettajien ammatin erityispiirteet, ajoterveysvaatimukset ja ajoterveyden vaikutukset turvallisuuteen.

Tilausajossa ollut linja-auto suistui tieltä Kuopiossa viime elokuussa niin, että neljä auton matkustajaa kuoli. Lisäksi suuronnettomuudessa loukkaantui 23 ihmistä.

Lue myös: Kuopion bussiturman kuolemantapaukset aiheutuivat auton sivuttaisesta putoamisesta radalle
 

Linja-autoa ajaneella 67-vuotiaalla kuljettajalla oli pitkäaikaissairaus, johon ei ollut puututtu ajokorttitarkastuksissa eikä muissa terveydenhuollon kontakteissa, joten mies oli saanut pitää ammattiautoilijan ajokorttinsa.

- Terveydenhuollossa asiaa käsiteltäessä ei ollut lamppu syttynyt, että henkilöhän tekee tällaista työtä, ajaa linja-autoa, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta sanoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan on selvää, että ajoterveyden arviointiohjeessa oli puute. Lisäksi suurempi ongelma oli kuitenkin lääkäreiden saama vähäinen liikennelääketieteen koulutus.

Vaikka ajokorttitarkastuksella tehtiin arviointi ajoterveydestä, siinä ei otettu huomioon ammatin erityispiirteitä.

Tämä on Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan yleistä eivätkä siksi välttämättä muutkaan henkilön kontaktit terveydenhuoltoon johda toimenpiteisiin, vaikka kuljettajan ammatti olisikin tiedossa.

Kuljettajan terveysongelmat olivat yksi merkittävä syy tilanteeseen, jossa kuljettajan vireystila ja valppaus eivät olleet kohdallaan, vaan kuljettaja ajoi moottoritieltä ylös Kolmisopen liittymään 90 kilometrin tuntinopeutta, vaikka hänen olisi tullut hiljentää risteykseen ja pudottaa nopeus ajoissa jo ainakin noin 20 kilometriin tunnissa.

Kuva: Mikko Pitkänen
 

Onnettomuustutkintakeskus esittää, että liikenne- ja viestintäministeriön on lisättävä ajoterveysohjeisiin myös ohjeet hyperglykemian eli korkean verensokerin tunnistamiseen sekä sen aiheuttamat toimenpiteet erityisesti ammattikuljettajien osalta.

Hyperglykemia voi vaikuttaa esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, havaintokykyyn ja ylipäätään mahdollisuuksiin toimia turvallisesti liikenteessä.

- Suomessa sattuu paljon odottamattomia tieltä suistumisia, joita ei kesän kelissä selitä mikään. Kyse voi olla tilanteissa, joissa taustalla on pitkäaikaissairaus, joka tulisi hoitaa kuntoon tai hallintaan tai jos se ei ole mahdollista, sitten todeta, että sairaus estää ajamisen.

Kymmenen tuntia töitä

Kuopion turmassa kuljettaja oli herännyt perjantaiaamuna kello 4 ja aloittanut työnsä ajamalla henkilöautolla bussille, tekemällä lähtövalmistelut ja ajamalla sitten bussilla hakemaan Kalixista matkustajia kyytiin.

Kuljettaja oli ajanut noin kymmenen tuntia ennen kolaria. Hän ei ollut rikkonut ajo- ja lepoaikoja, mutta ajosuoritus oli raskas suhteessa hänen terveydentilaansa.

Onnettomuustutkintakeskus julkisti turvallisuustutkinnan Kuopion bussiturmasta maanantaina. Onnettomuustutkijat julkasivat useita turvallisuussuosituksia.

Kolarin rikostutkinta poliisilla on puolestaan vielä kesken.

Tausta

Suuronnettomuus Kuopiossa

Kemin liikenteen tilausajobussi oli tulossa Ruotsin Kalixista ja menossa Rauhalahden kylpylä-hotelliin Kuopiossa 24. elokuuta 2018.
 

Linja-auton kyydissä on karaokekerhon matkaporukka eli yhteensä 22 ihmistä, kun mukaan oli laskettu kuljettaja.

Bussi suistui tieltä Kolmisopen liittymässä ja valtatie 5:n (moottoritie) ja Kolmisopentien risteyksessä perjantai-iltapäivänä kello 14.47.

Neljä ihmistä kuoli kolarissa. Lisäksi 23 ihmistä loukkaantui. Heistä viisi oli henkilöautoissa, joihin linja-auto törmäsi risteyksessä ennen suistumistaan alas ratakuiluun.

Poliisi tutkii suuronnettomuutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena ja 22 törkeänä vammantuottamuksena. Poliisin esitutkinta on kesken.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus teki kolarista turvallisuustutkinnan.

Jo aiemmin on tullut ilmi, että linja-auton kuljettaja ei hidastanut liittymään riittävästi, vaan ajoi 90 kilometrin tuntinopeutta, huomasi liikennevaloissa seisovat autot edessään ja väisti oikealle niin, että bussi ajoi risteyksen läpi, törmäsi kaiteeseen ja putosi alas junaradalle.

Kuljettaja oli ylitorniolainen 67-vuotias mies, jolla oli terveydellisiä pulmia. Hän oli ajanut myös pitkän työpäivän. Lisäksi hän oli ns. keikkakuski, jolle kyseisen bussin hallintalaitteet eivät olleet tutut.

Korjattu: Bussiturma sattui vuonna 2018, ei 2019.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Törmäystutka ja automaattinen hätäjarrutus olisivat mahdollisesti estäneet bussiturman

Kuopion bussiturma: Linja-auton hallintalaitteet olivat kuljettajalle vieraat

Kuopion bussiturma: Vahva kaide hidasti ja käänsi rajusti tieltä suistuneen bussin

Kuopion bussiturman kuolemantapaukset aiheutuivat auton sivuttaisesta putoamisesta radalle

Bussin kuljettaja arvioi risteyksen väärin – vireystila oli huono ja puskat edessä

Raskaan liikenteen valvonta romahti – Valvontaa aiotaan vähentää lisää

Analyysi: Onko selvillä tahoa, kelle ilmoittaa, jos kuski on torkahtaa tai ajaa miten sattuu?