CMI:n ohjelmajohtaja: Koronakriisiä voidaan käyttää välineenä omien intressien ajamiseen

Turvallisuus ei ole vain aseellisia konflikteja, vaan siihen kuuluvat myös pandemiat, talous, huoltovarmuus, kyberturvallisuus ja mediat. Niistä saattaa kuitenkin tulla hybridisodankäynnin välineitä, katsoo konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen (CMI) ohjelmajohtaja Ville Brummer.

– Esimerkiksi pakolaiskriisi ja terrorismi on viime vuosina hyvinkin paljon valjastettu kansainvälisessä politiikassa työkaluksi ajamaan omia intressejä.

Samaa on nähtävissä nyt koronapandemian hoidossa.

– Nyt on ensimmäisiä keskusteluja siitä, kuka saa rokotetta ja kuka ei, kuka matkustaa mihinkin ja kuka on kenenkin kaveri, Brummer kuvaa.

Presidentti Tarja Halonen nosti muuttuneen turvallisuuskäsityksen esiin Uutissuomalaisen debatissa lauantaina. Halosen mukaan maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on tehnyt näkyväksi, että käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut aiempaa laajemmaksi.

Halonen nostaa kirjoituksessaan esiin siviilihallinnon osaajien panoksen rauhanneuvotteluissa. Hän mainitsee naiset, kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt, joita on saatu mukaan eri tasoille aiempaa enemmän.

Brummerin mukaan toinen puoli asiasta ovat kansainväliset ja alueelliset toimijat. Paikallisena alkanut konflikti laajenee, ja lopulta mukana on useita eri tason toimijoita, kuten suurvallat ja alueellisesti vahvat valtiot. Myös teknologialla on konflikteissa entistä tärkeämpi rooli.

– Kun yhdistetään alueellisia, kansainvälisiä ja paikallisia toimijoita, niin on loppujen lopuksi hirveän vaikea tietää, kenellä on oikeasti se kyky lopettaa sota, Brummer sanoo.

Rauhanprosessi ei ole enää neuvottelu, jossa pystytään määrittelemään osapuolet ja asiat ja käymään neuvottelupöytään.

– Se on enemmän järjestelmä, jossa on paljon asioita ja toimijoita. Sitten yritetään miettiä, miten siihen pystytään vaikuttamaan.

Brummerin mukaan Suomi on arvostettu toimija rauhanrakentamisessa maailmalla. Lähtökohtana on se, että Suomessa on toimiva yhteiskunta, eikä ulkopolitiikalla tarvitse parantaa maan sisäisiä asioita.

– Tämä herättää luottamusta siihen, että Suomella ei ole oma lehmä ojassa, hän sanoo.

Myös suomalaista suoraviivaista ja läpinäkyvää tapaa toimia arvostetaan maailmalla.

Brummerin mukaan rauhanvälitys on Suomelle ja monelle muulle pienelle valtiolle myös tapa tehdä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Aktiivinen toimiminen kansainvälisesti ja linkittyminen luo turvaa konfliktin uhatessa. Brummerin mukaan rauhanvälitys on varautumista siinä kuin sotilaallinen varautuminenkin.

– Jos Suomessa olisi joskus konflikti, niin on hyvä olla kapasiteetti ja ymmärrys siitä, miten kansainvälinen konfliktinratkaisujärjestelmä toimii.

Vaikka rauhanvälittäjän rooli on Suomelle enimmäkseen myönteinen, sisältyy siihen myös riskinsä.

– Pitää pysyä siinä mielessä ulkopuolella konfliktista, että ei tule konfliktissa jonkinlaiseksi välineeksi, Brummer sanoo.

Tätä riskiä Suomi pienentää monen muun maan tapaan käyttämällä apuna CMI:n kaltaisia ei-valtiollisia toimijoita. Brummerin mukaan ne pystyvät toimimaan joustavasti myös sellaisten toimijoiden, kuten aseellisten ryhmien, kanssa, jotka eivät ole konfliktin legitiimejä (laillisia) osapuolia.

– Se on hyvin täydentävä rooli. Ajatus ei ole millään tavalla, että se korvaisi kansainvälisen politiikan ydintä vaan varmistaa sen toimivuuden, hän toteaa.


Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Kuva: Anniina Louhivuori
 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Koronapandemia vaikuttaa turvallisuuskäsitykseen, presidentti Halonen sanoo – "Rauhallisimpia yhteiskuntia ovat ne, joissa on edistytty kestävässä kehityksessä"

Presidentti Tarja Halonen: Kuva turvallisuusuhkista kaipaa päivitystä

Uusimmat

Kotimaa

Oulussa SPR:n Kontti-myymälästä löytyi käsikranaatti myyntiin tuotujen tavaroiden joukosta – SPR löytyneestä kranaatista: "Lahjoitusesine, todennäköisesti vanha sotamuisto"

Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa

Ammoniakkivuoto Valion tehtaalla Janakkalassa – vaaratilanne on ohi

Seinäjoen Prisman Kultatähti-koruliikkeeseen murtauduttiin kattoon tehdyn reiän kautta, kertoo yrittäjä – kaikki kultasormukset ja kultaketjut varastettiin, saaliin arvo yli 300  000 euroa

EU:n mittavaa henkilöstöurakkaa pyöritetään suomalaisvoimin – johtajan mielestä suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä

Koillis-Savossa edelleen sähköttömiä talouksia – Päivö-myrskyn sähkökatkojen korjaukset loppusuoralla

Äänikirjoista haettiin vastapainoa poikkeusajan huolille – koronakeväänä suosittiin rentouttavia teoksia

Anna-Maja Henriksson hakee jatkokautta RKP:n puheenjohtajana

Valtio jakaa kunnille 2 miljardia euroa, mutta silti jopa Helsinki tekee kymmenien miljoonien eurojen tappiot – "Veronkorotuksissa joudutaan tekemään isoja arvovalintoja", sanoo kokenut kuntakonsultti

Ministeri ja Kuntaliiton toimitusjohtaja vääntävät kuntien uusien tehtävien rahoituksesta julkisen talouden sukeltaessa – "Emme usko, että valtionkaan rahat riittävät"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.