Duodecim-työryhmän linjaus nosti rajun kiistan homesairaudesta

Syyskuun lopulla julkaistu lääkäriseura Duodecimin kosteus- ja homevaurioista kärsivien potilaiden hoitoon tarkoitettu käypä hoito -suositus on nostanut rajun kiistan asiantuntijoiden välillä. Erityistä kritiikkiä suositus on saanut linjauksesta, ettei kosteusvaurioiden ja sairastumisen välillä ole todettu syy-seuraussuhdetta.

Suosituksessa todetaan, että ”ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan edes kohtalaisen varmasti yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin”.

Samalla kosteusvaurioista aiheutuva sairaus luokitellaan vain harvoin ammattitaudiksi. Ääritapauksissa sairauden syyksi epäillään mielenterveysongelmia.

Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on hämmästynyt linjauksesta. Hänen mukaansa syy-seuraussuhde on ”ilman muuta olemassa”.

– Jostakin syystä sitä vain ei saa sanoa.

Putuksen mukaan syy-seuraussuhteeseen riittää kohtuullinen varmuus.

– Homesairaudessa asia on väestötasolla todettu ja siihen on tiedossa oleva biologinen mekanismi.

Duodecimin työryhmässä mukana ollut ylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta puolestaan toteaa, että suosituksessa on käyty läpi tutkimustieto maailmalta.

– Suosituksessa on tuotu esiin fakta, että tieteellisessä tutkimuksessa ei ole todettu syy-yhteyksiä. Jonkin verran näyttöä on ajallisesta yhteydestä kosteusvaurioiden ja astman sekä hengitystieoireiden välillä.

Karvala sanoo ymmärtävänsä, että työryhmän tulos on pettymys oireilijoille ja heidän edustajilleen.

– Tieteellinen tieto on käyty läpi ja punnittu. Ja tämä on jäänyt käteen.

Putuksen mukaan kyse ei ole enää lääketieteellisestä ongelmasta, vaan sosiaalipolitiikasta ja juridiikasta.

Putus ihmettelee, ettei Duodecimin työryhmässä ollut yhtään insinööriä, mikrobiologia, toksikologia tai immunologia.

– Tuntuu, että ensin on päätetty, mitä mieltä ollaan ja sitten on yritetty löytää kirjallisuudesta sitä tukevia julkaisuja. Suomalaisen lääkärikunnan olisi pitänyt pystyä parempaan.

Putuksen mielestä vuonna 2008 tehty Majvik 2 -suositus on edelleen "hyvä paperi".

– Siihen osallistui 40 asiantuntijaa, jotka olivat yhtä mieltä asioista. Sen mukaan pitäisi Suomessa edelleen elää.

Karvalan mukaan se, että ihmiset oireilevat tiettyyn rakennukseen, on hyvin monitahoinen ongelma.

– Se, että ei ole todistettu kosteusvaurioiden aiheuttaneen sairastumista, ei tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset oireilisi. Oireet ovat todellisia, mutta ongelma on paljon monimutkaisempi kuin se että ne selittyisivät kokonaan kosteusvaurioilla.

Putus ihmettelee, että kriteerit ovat homesairauksissa tiukemmat kuin muissa ammattitaudeissa.

– Tuntuu, että jos jokin asia on yleinen, sille asetetaan tiukemmat kriteerit, jotta tapauksia ei tulisi niin paljon.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n tänä vuonna julkaiseman työolobarometrin mukaan yli kolmasosa kyselyyn osallistuneista työskentelee työpaikalla, jossa on sisäilmaongelmia. Joka viidennelle ongelma on aiheuttanut sairauspoissaoloja.

OAJ:n työelämäasiamiehen Riina Länsikallion mukaan osa kunnista ei pysty eikä haluakaan saattaa asioita kuntoon.

– Asioita kunnissa jopa piilotellaan, eikä haluta lähteä selvittelemään rakennusten kuntoa.

"Yritin vain selviytyä seuraavaan päivään"

Melalahden koulussa suunnitteilla ulosmarssi ja koululakko