EK julkisti kymmenen kovaa reseptiä työllisyyden parantamiseksi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on listannut kymmenen keinoa, joiden toteuttaminen loisi järjestön mukaan 40  000 uutta työpaikkaa. Lista on vastaus pääministeri Antti Rinteen (sd.) toiveeseen, että työmarkkinajärjestöt osallistuisivat keskusteluun keinoista työllisyyden kohentamiseksi. Kolmikantainen valmistelu on tarkoitus aloittaa keskiviikkona pidettävällä seminaarilla, jossa EK:ta edustaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK:n kymmenen kärki sisältää runsaasti aloitteita, joille voi odottaa nihkeätä vastaanottoa palkansaajia edustavilta järjestöiltä. Listan kärjessä on ehdotus porrastaa työttömyysturva työttömyyden keston mukaan. Päiväraha olisi aluksi nykyistä korkeampi, mutta alenisi kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen 10 prosenttia ja sen enimmäiskestoa lyhennettäisiin 50 päivällä.

EK muistaa listallaan myös kotihoidon nykymallia vaalivaa keskustaa. Perhevapaat pitäisi EK:n mielestä uudistaa niin, että äidille varattaisiin yhteensä 7 kuukautta ja isälle 6. Kotihoidon tuki päättyisi yli vuoden nykyistä aiemmin, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Nyt kotihoitoa voi jatkaa kunnes lapsi täyttää kolme. Esitys tulisi maksamaan yhteiskunnalle nykymallia enemmän, kun lasten päivähoito tulisi kotihoitoa kalliimmaksi. EK arvioi, että se kuitenkin parantaisi naisten tasa-arvoa työelämässä ja auttaisi luomaan 10  000 työpaikkaa lisää.

Toimeentuloasiakkaille palautettaisiin EK:n mallissa seitsemän prosentin omavastuu asumiskustannuksiin. Omavastuusta käytiin kova vääntö Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen aikana ennen kuin se otettiin käyttöön vuonna 1998, mutta se poistettiin vuonna 2006. Tästä syntyisi EK:n laskujen mukaan noin 2 500 työpaikkaa.

Kotitalousvähennyksen käyttöä EK laajentaisi nostamalla enimmäismäärän 3 000 euroon. Vanhemmat saisivat vähennyksen myös omien lastensa kodeissa tehtävistä töistä.

Yt-lakia sovellettaisiin vasta 50 työntekijästä ylöspäin

Paljon kiistaa herättänyt yhteistoimintalain soveltamisala pitäisi EK:n mukaan korjata nostamalla se esimerkiksi 50 työntekijään. Nyt lakia aletaan soveltaa kun työntekijämäärä on vähintään 20. EK uskoo, että alarajan nosto auttaisi 10–19 ihmistä työllistäviä pienyrityksiä kasvamaan, kun ne eivät enää jättäisi lisätyövoimaa palkkaamatta kasvavan byrokratian pelossa.

Määräaikaisia työsopimuksia pitäisi EK:n mielestä saada tehdä nykyistä kevyemmin perustein. Laista pitäisi EK:n mielestä poistaa vaatimus "perustellusta syystä" kun kyse on alle vuoden mittaisista työsopimuksista. EK:n kestotoive paikallisen sopimisen edistämisestä on myös mukana listalla.

Koulutusta EK kehittäisi luomalla tutkintoa lyhyempiä ammatillisia koulutuksia. Niillä voitaisiin kouluttaa osatyökykyisiä, työttömiä tai eläköityviä esimerkiksi hoiva-avustajan tai työpaikkaohjaajan tehtäviin. Oppisopimuskoulutukseen ohjattaisiin palkkatukea erityisesti oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen.

Huippuosaajista voitaisiin EK:n mielestä kilpailla paremmin lieventämällä ulkomaalaisten asiantuntijoiden verotusta Ruotsiin verrattuna. EK soveltaisi valtiovarainministeriön verotyöryhmän ehdotusta vuodelta 2017, niin että ylintä verokantaa sovellettaisiin 120  000 eurosta alkaen.

EK päättää listansa esittämällä keinoja työntekijöiden liikkuvuuden edistämiseksi. Verotuksen matkakuluvähennys pitäisi tuplata 14  000 euroon, muuttokustannusten korvaukset pitäisi muuttaa verovapaiksi ja työsuhdeasuntovähennyksen tasoa tulisi nostaa. Lisäksi työnhausta johtuvien kustannusten verovähennyskelpoisuutta pitäisi laajentaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.