EU-parlamentti vaatii Magnitski-lakia, jotta ihmisoikeusloukkausten tekijät saadaan vastuuseen

Euroopan parlamentti vaatii EU:lle mahdollisuutta asettaa pakotteita ihmisoikeusloukkauksista.

Torstaina päätöslauselmansa hyväksynyt parlamentti haluaa, että pakotekehys nimetään epäselvissä olosuhteissa kuolleen venäläisjuristin Sergei Magnitskin mukaan.

Päätöslauselma ei ole oikeudellisesti sitova. Europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) mielestä päätöslauselman saama suuri tuki lähettää kuitenkin jäsenmaille vahvan signaalin ihmisoikeustyökalun tarpeesta.

Pakotekehys mahdollistaisi esimerkiksi varojen jäädyttämisen tai maahantulokiellon määräämisen toimijoille, jotka ovat syyllistyneet törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin tai järjestelmälliseen korruptioon. Yhdysvalloilla ja muutamilla Euroopan mailla on jo vastaavaa lainsäädäntöä.

Euroopan parlamentissa on käyty tiukkaa keskustelua siitä, viitataanko laissa venäläiseen juristiin Sergei Magnitskiin. Amerikkalainen uutissivusto Daily Beast väitti viime viikolla Hautalan "kampanjoineen salaa" vastustaakseen EU:n päätöslauselmaa ihmisoikeusrikkojien sanktioista.

Hautala on pitänyt väitteitä mustamaalauksena. Hän on korostanut tukevansa päätöslauselmaa, mutta vastustanut lain sitomista yksittäisen nimen ympärille.

– Kannatan täysin EU:n henkilöön kohdistuvia seuraamusjärjestelyjä ihmisoikeusrikkomuksiin.

– Ihmisoikeuksia ei saa välineellistää ja niitä on puolustettava kaikkialla maailmassa, jossa autoritaarisia valtioita on yhä enemmän, Hautala kommentoi STT:lle viime viikolla.

Vaatimuksella vahva tuki

Väärinkäytöksiä selvittänyt Magnitski kuoli Venäjällä vankeudessa vuonna 2009. Hänen mukaansa on nimetty Yhdysvaltojen Magnitski-laki, joka kieltää ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneiltä pääsyn Yhdysvaltoihin ja mahdollistaa heidän varojensa jäädyttämisen.

–  Se, että Euroopan parlamentti näin vahvasti tukee EU:n laajuista mekanismia ihmisoikeussanktioille, lähettää selkeän signaalin jäsenmaille, Hautala kommentoi torstaina vihreiden tiedotteessa.

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman äänin 447 puolesta ja 70 vastaan. EU-maat pohtivat parhaillaan kantaansa.