EU:n turvapaikkajärjestelmä kaipaa remonttia, mutta vapaaehtoisia talkoolaisia ei löydy

Vaikka paine EU:n turvapaikkaprosessin uudistamiselle on kova, ei yhteistä ratkaisua ole onnistuttu löytämään.

Lähes neljän vuoden ajan EU:ssa on yritetty sopia turvapaikkaprosessin uudistamisesta, mutta asia jäi kesken kuluneella kaudella. Asia putoaa siis tulevan EU-parlamentin syliin.

Uudistuksia ovat kaivanneet erityisesti Välimeren maat, jotka nyt kantavat suurimman vastuun EU-alueelle tulevista siirtolaisista. Ratkaisuksi esitetty Dublin-järjestelmän uudistaminen on kuitenkin jumiutunut, sanoo EU:n turvapaikkapolitiikkaan perehtynyt ulkoministeriön vieraileva asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen.

– Suurin kiista on ollut, että voidaanko poiketa Dublin-sopimuksen säännöstä, jossa ensimmäiset tulomaat ovat vastuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Komission ehdotus olisi, että heitä voitaisiin jakaa muihin maihin, mutta asiassa ei ole edetty.

Dublin-sopimuksen uudistaminen on ollut osa pakettia, jossa on esitetty seitsemää uudistusta EU:n turvapaikkaprosessiin.

– Toistaiseksi ei ole selvää, aikooko EU-parlamentin valtasuhteiden mukaan muodostettava komissio jatkaa seitsemän kohdan uudistuksen yrittämistä vai luopua siitä kokonaan.

Vastuunjako ei toimi

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan olisi keskeistä, että Dublinin turvapaikkamenettely saataisiin uudistettua ihmisoikeuksia kunnioittavasti.

– Pitäisi mennä kohti maiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa eikä jättää pulaan tiettyjä rajamaita tai turvapaikanhakijoita, sanoo Amnesty Suomen oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Korhosen mukaan EU-maita on vaivannut solidaarisuuden puute.

– Nykytilanne hyödyttää maita, joihin hakijat eivät ensimmäisinä saavu. Siksi nämä maat eivät ole halukkaita nykykäytännön muuttamiseen.

Mikäli oikeistolaiset populistipuolueet vievät voiton vaaleissa, EU-tason yhteisen ratkaisun löytäminen voi vaikeutua entisestään, Hiltunen uskoo.

– Sitä enemmän vaikeutuu, mitä paremmin oikeistopopulistiset puolueet löytävät yhteistä linjaa ja yhteistä ryhmää.

Tämä voi ilmetä etenkin tilanteissa, jossa olisi linjattava yhteisten sääntöjen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden välillä.

– Voiko EU esimerkiksi päättää, että onko Unkarilla velvollisuus vastaanottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta.

Toistaiseksi itäisen Keski-Euroopan maat eivät ole suostuneet edes ottamaan vastaan väliaikaisen jakomekanismin kautta sijoitettuja siirtolaisia. Suomi on harvoja maita, joka heitä on ottanut vastaan sovitusti, Hiltunen sanoo.

Kuka valvoo ihmisoikeuksia

EU on etsinyt ratkaisuja myös rajojensa ulkopuolelta. Yksi näistä toimenpiteistä oli Turkin kanssa vuonna 2016 solmittu pakolaissopimus.

Sopimuksessa EU lupasi vastaanottaa yhden pakolaisen Turkista vastineena yhdestä Kreikasta Turkkiin palautetusta. Sopimus hillitsi tulijoiden määrää, mutta monet ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet sopimusta. Esimerkiksi Amnestyn mukaan Turkkia ei voi pitää pakolaisille turvallisena maana.

Turkki tarjoaa tulijoille oikeuden oleskella maassa, mutta ei virallista pakolaisasemaa. Vaikka osalla pakolaisista menee maassa hyvin, toisten elinolot ovat vaikeat. Moni on ajautunut pimeisiin töihin, eivätkä kaikki syyrialaislapset pääse kouluun. Turkki on myös tiukentanut otettaan pakolaisia kohtaan ja palauttanut heitä takaisin.

Yhtenä ratkaisuna on myös väläytelty pakolaiskeskuksia EU:n ulkopuolisiin Välimeren rantamaihin, kuten Tunisiaan. Nämä maat ovat kuitenkin kieltäytyneet pakolaiskeskuksista, joten asia ei ole edennyt.

Kriisinhallintakeskus CMC:n johtajan Kirsi Henrikssonin mukaan tilanteeseen on hyvä pohtia monia eri ratkaisuja, mutta EU:n ulkopuolella sijaitsevien pakolaiskeskusten ongelmana on myös valvonta.

– Jos EU rahoittaa näitä, niin me otamme niistä vastuun. Mitä tapahtuu, jos jokin menee pieleen? Esimerkiksi Libyan pakolaiskeskuksissa on paljastunut kidutusta. On hyvä pohtia eri ratkaisuja, mutta ne tulee valmistella kunnolla.

"Pakolaisuus ei ole katoamassa mihinkään"

Hiltusen mukaan EU ei ollut valmistautunut vuoden 2015 tilanteeseen eikä siksi kyennyt toimimaan solidaarisesti. Hänestä EU:n tulisi haasteista huolimatta etsiä yhteistä ratkaisua. Vaikka joillekin tällainen solidaarisuus merkitsisi kontrollin menettämistä, yhteisellä sääntelyllä kontrolli voitaisiin nimenomaan palauttaa, hän sanoo.

EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti maaliskuussa, että Eurooppaa ravistellut siirtolaiskriisi oli päättynyt. Näin asia ei kuitenkaan ole.

– Pakolaisten määrä ei ole katoamassa maailmasta mihinkään, sillä sodat ja ilmastonmuutos pakottavat ihmisiä jättämään kotinsa, sanoo Amnestyn Korhonen. Siksi tilanteeseen tulisi löytää kestävä ratkaisu, joka olisi solidaarinen kaikkia EU-maita ja pakolaisia kohtaan.

Uusimmat

Kotimaa

Uutisanalyysi: Vähennetäänkö vai lisätäänkö poliisikoulutusta? Hallituksella ja Polamkin rehtorilla asiasta eri näkemys

Kompostointitarkastuksessa tsekataan, että kaikki on kunnossa – katso video

Vajaat työtunnit lisääntyneet varsinkin kaupan alalla – PAMin uusi puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen: "Osa-aikatyötä tarvitaan, mutta ei näin paljon kuin nyt tehdään"

Helsingin Sanomien selvitys: Google on Brysselin ahkerin lobbaaja

Hovioikeus ratkaisee tänään, syyllistyikö solvauksia laukonut Ilmavoimien eversti rikoksiin – myös ex-komentajan jälkitoimet puntarissa

Kittilän kunnanvaltuusto jätti kaikki nimitykset odottamaan oikeuden päätöksiä

Viikon puolivälissä viilenee – Keski-Euroopan helteet eivät yllä Suomeen

Lähes 7  000 suomalaista elää avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa – "virallisia" sateenkaarilapsiperheitä vain 785

Supo: Isis-leiriltä palaavat naiset todennäköisesti lisäävät terrorismin uhkaa Suomessa

Ministerit täydensivät tietoja omistuksistaan ja veloistaan: Rinne ilmoitti omistavansa sadantuhannen euron moottoripurren puolisonsa kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.