Eduskuntavaalit tapaavat tarjota yllätyksiä – hallitusvastuusta on rangaistu erityisesti pääministeripuoluetta

Vielä ei pysty ennustamaan, kuka voittaa kevään eduskuntavaalit. 2000-luvun vaaleissa kärkikolmikon järjestys on ollut joka kerta eri kuin edeltävän syksyn ja alkuvuoden gallup-tuloksissa, kertoo e2 Tutkimuksen selvitys.

–  Aikaisemmat vaalit osoittavat, että vaikka tilanne vaikuttaa nyt vakiintuneelta, niin viimeisten kuukausien muutokset ovat olleet pikemminkin sääntö kuin poikkeus, kertoo tutkija Ville Pitkänen.

Viime kyselyissä SDP on ollut suosituin puolue ja kokoomus tullut kakkosena melko lailla sen kintereillä. Keskustan kannatus on ollut alamaissa.

Esimerkiksi vuonna 2011 keskusta oli vielä kevättalven mielipidetiedusteluissa kiinni kakkossijassa, mutta putosi vaalipäivänä neljänneksi. Sama kävi SDP:lle neljä vuotta myöhemmin.

Vain neljännes äänestäjistä äänestää aina samaa puoluetta, eli valtaosa on enemmän tai vähemmän liikkuvia.

Hallitusvastuusta on perinteisesti rangaistu erityisesti pääministeripuoluetta, joka on kärsinyt keskimäärin 2,6 prosenttiyksikön tappiot vuosien 1983–2015 eduskuntavaaleissa. Valtiovarainministeripuolueen tappio on ollut keskimäärin 1,1 prosenttiyksikköä. Hallitusvastuusta on rokotettu siitä riippumatta, mikä talouden suhdanne on ollut.

Takkiin voi toisaalta tulla myös oppositiopuolueille. Tällaisen poikkeuksellisen vaalitappion kärsi suurimpana oppositiopuolueena SDP vuonna 2011 ja perussuomalaiset vuonna 2015.

Kiinnostus politiikkaan ei ole vähentynyt

Toisin kuin usein luullaan, äänestysaktiivisuus ei ole tilastojen perusteella laskenut eikä kiinnostus politiikkaan vähentynyt. Päinvastoin politiikasta kiinnostuneiden määrä on nykyisin huomattavasti korkeampi kuin 2000-luvun alussa ja äänestysprosentti on pysynyt eduskuntavaaleissa melko ennallaan.

Äänestysinto on noussut erityisesti Helsingissä, jossa vielä vuoden 1983 eduskuntavaaleissa oli manner-Suomen unisimmat äänestäjät. Vuoden 2015 vaaleissa Helsingin äänestysprosentti oli 75,1 eli valtakunnan korkein.

Tutkijat arvelevat, että intoa selittävät esimerkiksi korkeasti koulutettujen suuri osuus ja kiinnostavat vastakkainasettelut. Pääkaupungissa on ehdolla monia tunnettuja nimiä ja kärkiehdokkaita.

Yhä harvempi kertoo nykyisin jättävänsä äänestämättä protestiksi tai siksi, ettei luota poliitikkoihin ja politiikkaan. Tutkijat selittävät muutosta ainakin sillä, että perussuomalaiset ovat tarjonneet kanavan protestille. Sopivan ehdokkaan löytäminen on kuitenkin yhä usein vaikeaa. Tutkijoiden mukaan tämä voi liittyä siihen, että moni harrastaa "peilikuvaäänestämistä" eli haluaa löytää ehdokkaan, jonka ikä, sukupuoli ja elämäntilanne vastaavat omaa.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä.

e2 Tutkimus kävi selvitystään varten läpi muun muassa eduskuntavaalitutkimusten aineistoja ja Tilastokeskuksen tilastoja.