"Ei tunneta huonoa omatuntoa siitä, että ruokaa menee roskiin"

Keskimäärin suomalainen heittää vuosittain noin 23–24 kiloa syötäväksi kelpaavaa ruokaa roskiin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa ja erityisen paljon sitä syntyy ketjun loppupäässä, siis kotitalouksissa.

– On paljon kotitalouksia, joissa ruokaa arvostetaan. Mutta on myös kuluttajaryhmiä, joissa ei tunneta huonoa omatuntoa siitä, että ruokaa menee roskiin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Hanna Hartikainen kertoo.

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos ruokaketjun kaikissa vaiheissa syntynyt hävikki lasketaan yhteen, sitä syntyy vuosittain yhteensä 400–500 miljoonaa kiloa.

Määrässä on mukana vain käyttökelpoisen ruoan hävikki, kilomäärää eivät kasvata luut, kuoret tai kahvinporot.

– Ruokaa heitetään kotitalouksissa roskiin tuotteen mentyä pilalle, mutta hälyttävän usein ruoka on vielä syömäkelpoista pois heitettäessä, arviolta peräti kolmasosa, Hartikainen kertoo.

Ruokahävikkiä syntyy eniten ruoasta, joka pilaantuu nopeasti. Tyypillisesti roskiin lentää leipää, vihanneksia, juustoa, hedelmiä, lihaa ja kalaa. Syy on useimmiten ruoan pilaantuminen tai tähteet.

Hukkaan menee paitsi ruokaa myös rahaa. Hävikkitutkijan mielestä ongelma on se, etteivät kuluttajat ajattele roskikseen päätyvän ruoan ympäristövaikutuksia. Tuotettu ruoka on tarkoitettu syötäväksi.

– Ruoan ympäristövaikutukset syntyvät kun ruoka tuotetaan, prosessoidaan, kuljetetaan ja pakataan. Ja sitten sitä ei edes viitsitä syödä. Se on suurinta haaskausta, Hartikainen puhisee.

Hävikkitutkijat ovat laskeneet, että yksin kotitalouksien vuosittaisen ruokahävikin määrä vastaa ilmastovaikutuksina 100 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.