"Ei voi puhua enää pakolaiskriisistä, vaan tämä on uusi normi"

Suomi ei voi tuudittautua siihen, että suurin virta maahamme saapuvien turvapaikanhakijoiden osalta olisi jo ohi. Tilanne monissa lähtömaissa, kuten Irakissa, Somaliassa ja Syyriassa on yhä vaikea, eikä Eurooppaan mielivien pakolaisten määrässä näy erityisiä tyrehtymisen merkkejä. Päinvastoin, esimerkiksi Kreikkaan on tullut viime päivinä paljon ihmisiä.

– Meidän on syytä varautua monenlaiseen kehitykseen. Lyhyellä tähtäimellä ei ole ainakaan näköpiirissä, että palattaisiin 3 000 turvapaikanhakijan vuosittaiseen määrään, sanoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.

Suomeen tulevien hakijoiden määrä on laskenut dramaattisesti noin kuukauden aikana. Kuluvan vuoden huippulukema koettiin syyskuun loppupuolella, jolloin Suomeen saapui viikossa yli 3 900 turvapaikanhakijaa. Sen jälkeen määrä on tippunut tasaisesti ja esimerkiksi viime viikolla tulijoita oli reilu tuhat.

Myös Suomen Pakolaisapu arvioi, että tulevien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole pysyvästi laskussa.

– Ei voi puhua enää pakolaiskriisistä, vaan tämä on uusi normi. Se jatkuu niin kauan, kunnes pystytään ratkaisemaan konfliktit, joiden takia ihmiset lähtevät pakoon, Pakolaisavun tiedottaja Anna-Maria Pasanen arvioi.

Tulevaisuutta vaikea ennustaa

Sisäministeriön Päivärinne ei lähde ennustamaan, miten hakijoiden määrän kehitys jatkuu lähiviikkoina. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että ministeriön aiempaa arviota tulijoiden määrästä pitäisi päivittää. Tähän mennessä on tullut yli 24 000 ihmistä.

– Me olemme pitäytyneet tässä arviossa, että Suomeen saapuu vuoden loppuun mennessä 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa.

Hän arvioi, että yksi syy tulijoiden määrän vähenemiseen on turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksen perustaminen viime kuussa Tornioon. Keskuksen avaamisen myötä kaikki Ruotsin puolelta tulevat on ohjattu keskukseen rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi eivätkä ihmiset ole voineet jatkaa matkaansa vapaasti sisämaahan.

– Hakijareitti on kulkenut pääasiassa Tornion kautta, ja kun järjestelykeskus avattiin, tulijoiden määrät alenivat.

Kriteerit kiristyivät

Toinen tekijä, jolla on voinut olla vaikutusta halukkuuteen saapua Suomeen, ovat kiristyneet turvapaikkakriteerit. Suomi on kertonut kiristävänsä kriteereitä kahden suurimman tulijaryhmän eli irakilaisten sekä somalialaisten osalta. Tieto tästä ja tehostetuista rekisteröintitoimista on todennäköisesti levinnyt myös muuta kuin viranomaisten tiedotuksen sekä median kautta.

Pakolaisavun tiedottajan Anna-Maria Pasasen mukaan turvapaikanhakijat keskustelevat paljon kiristyneistä kriteereistä.

– Yleisesti ihmetellään, jos on lähdetty esimerkiksi Irakista pakoon ja nähty olosuhteet siellä, mutta sen jälkeen Suomi arvioikin alueita turvalliseksi, Pasanen sanoo.

Halukkuuteen saapua Suomeen on voinut vaikuttaa lisäksi tieto, että vastaanottokeskukset ja hätämajoituspaikat ovat olleet hyvin kuormittuneita. Tieto leviää varsinkin sosiaalisen median kautta.

– Epävirallisia kanavia pitkin on voinut välittyä tietoa siitä, että vastaanoton olosuhteet eivät ole mitkään valtavan ihanteelliset. Esimerkiksi sillä on voinut olla vaikutusta, että ihmisiä on sijoitettu erilaisiin tilapäis- ja jopa telttamajoitukseen, Päivärinne kertoo.

Suomen vetovoimaa on voinut hillitä myös tiedot mielenilmauksista sekä vahingon- ja väkivallanteoista, jotka ovat kohdistuneet vastaanottokeskuksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.