Eläinsuojelujärjestöt: Koe-eläinkasvattamolla vakavia eläinsuojeluongelmia Ruotsissa – eläimiä myyty myös Suomeen

Oikeutta eläimille -järjestö vaatii, että suomalaiset laboratoriot lopettavat asioinnin ruotsalaisen Lidköpingin koe-eläinkasvattamon kanssa.

Suomalaiset yliopistot ovat hankkineet kaniineja ruotsalaiselta kanikasvattamolta, jonka olosuhteet ovat huonot, kertovat suomalainen eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille ja ruotsalainen Djurrättsalliansen.

Järjestöt mainitsevat Lidköpings Kaninfarmin puutteina esimerkiksi ahtaat häkit ja puutteellisen hygienian.

Järjestöt perustavat tietonsa Länsi-Götanmaan läänin viranomaisten tarkastusraporttiin. Kesäkuulle päivätyssä raportissa listataan useita kasvattamossa olevia puutteita, muun muassa liian pienet häkit, jotka eivät mahdollista kaneille luontaista käyttäytymistä.

Kaneja farmilta tilanneet Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto kertovat, että kyseisestä kasvattamosta tulleet kanit ovat olleet hyväkuntoisia. Yliopistoilla ei ollut syytä epäillä väärinkäytöksiä.

Esitettyjen väitteiden johdosta ne tulevat arvioimaan tilannetta uudelleen.

Yliopistoilla ei tietoa syytöksistä

Itä-Suomen yliopisto ei ole ollut tietoinen esitetyistä syytöksistä, sanoo yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Hanna Miettinen.

Ennen eläintilauksia yliopiston eläinlääkäri tarkastaa eläinten terveystarkkailuraportit. Yliopisto ei käytä tavaran- tai palveluntuottajia, jotka eivät noudata lainsäädäntöä ja yleistä eettistä ohjeistusta.

–  Esitettyjen väitteiden johdosta yliopisto tulee arvioimaan tilanteen, Miettinen sanoo.

Jyväskylän yliopisto taas ei ole enää kevään jälkeen tilannut kaneja kyseiseltä toimittajalta, sillä eläinten terveystarkkailutiedoissa oli havaittu erästä bakteeria.

–  Ja tietenkään tämän nykytiedon valossa emme sieltä enää tilaa kaneja, sanoo akatemiatutkija Miriam Nokia Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja, nimetty eläinlääkäri Emrah Yatkin sanoo, että EU-maissa vallitsee yhdenmukainen lainsäädäntö, joka antaa yksityiskohtaukset määräykset koskien eläinten hoito-olosuhteita. EU ja kansalliset viranomaiset valvovat tiloja säännöllisesti.

–  Meidän on voitava luottaa viranomaisten suorittamaan valvontaan. Lidköpingin eläinten terveystarkkailuraportit ovat olleet Ruotsin kansallisen eläinlääkärijärjestön hyväksymiä raportteja, hän sanoo.

Yatkinin mukaan yliopisto seuraa viranomaisten kantoja kasvattamosta.

–  Aiomme seurata tilannetta ja sitä, mitä viranomaiset farmista sanovat. Eläinten tulotarkastuksissa emme ole havainneet Lidköpingin kaniineissa merkkejä eläinten huonosta hoidosta, hän lisää.

STT ei tavoittanut kanikasvattamoa kommentoimaan asiaa.