Eläkkeellä oleminen lähes pääelinkeino joissakin Suomen kunnissa

Eläkkeellä oleminen alkaa olla pääelinkeino eräissä Itä-Suomen kunnissa. Eläkeläisten osuus koko kunnan väestöstä hipoo puolta muun muassa Rautavaaralla, Vesannolla ja Heinävedellä.

Työeläkkeen saajien määrä kasvoi vuodessa yli 26 000:lla. Koko Pohjois-Savossa eläkeläisten osuus on nousemassa yli 30 prosentin.

Eläkeläiset eivät kuitenkaan ole keskuudessamme ensisijaisesti elätettävinä ja menoja tuottamassa. Eläketuloilla ja eläkeläisten kulutuskysynnällä on merkittävä osa aluetaloudessa.

Vuoden 2016 verotietojen mukaan Pohjois-Savossa ansaittiin eläketuloja 1,41 miljardia ja Etelä-Savossa 972 miljoonaa euroa. Koko maan eläkepotti oli 30,1 miljardia.

Puhtaasti kuntien näkökulmasta eläkeikäiset asukkaat ovat muuttumassa entistä edullisemmiksi.

– Jos sote-uudistus menee niin kuin nyt suunnitellaan, isot kustannukset siirtyvät maakunnille, mutta verotulot tulevat suhteessa samanlaisina kunnille. Iäkkäämmät asukkaat ovatkin kunnille entistä houkuttelevampia, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön vs. johtaja Henrik Rainio.

– Uusilla eläkkeelle jääjillä on myös keskimäärin paremmat tulot, joten kunnat saavat myös suhteessa koko ajan paremmin verotuloja.

Koko maan tasolla eläketulot muodostavat noin neljänneksen koko kunnallisveropohjasta, Rainio kertoo. Vaikeammin mitattavia ovat välilliset vaikutukset esimerkiksi eläkeläisten käyttämistä palveluista yritysten maksamien yhteisöverojen kautta.

Ikäantyvien aiheuttamia suurempia menoja myös kompensoidaan "vanhuskunnille" valtionosuuksien kautta.

Kunnan kannalta etu on sekin, että eläkeläisten verotulot ovat vakaata rahaa, vaikka ovatkin palkansaajien tuottoa pienemmät. Suhdanteet eivät eläkkeitä heiluttele.

Harva kunta on kuitenkaan tosissaan lähtenyt profiloitumaan eläkeläisten houkuttelijana. Ajatuksesta ei innostu myöskään eläkeläisaktiivi Raimo Matilainen, Eläkeliiton Pieksämäen yhdistyksen puheenjohtaja.

– Tuntuu, että meillä jo on tätä eläkeikäistä porukkaa, ja maalta tulee vielä. Vaikka tuovathan eläkeläisetkin rahaa, olisi hyvä saada työikäistä porukkaa ja nuoremmille töitä, Matilainen miettii.

Eläkeläisten osuus Pieksämäellä oli vuoden 2016 lopussa 37,1 prosenttia. Vuonna 1988 se oli vain noin 23 prosenttia. Keskieläke oli 1472 euroa.

– Kyllä eläkeläiset ovat yksi aktiviinen ja kuluttava osa yhteiskuntaa. Kun aamulla menee tuonne Citymarketiin, suurin osa asiakkaista on eläkeläisiä.

– Kun nykyeläkkeet eivät enää ole indeksiin sidottuja, ne eivät tahdo nousta enää. Mutta täytyy sanoa suoraan, että meillä on yllättävänkin toimeentulevia eläkeläisiä. Harva valittaa, että rahasta on tiukkaa.

Eläkeliiton yhdistys on suurimmasta päästä Pieksämäellä toimivista eläkeläisjärjestöistä. Jäseniä on 411 ja toiminta muun muassa kerhotapaamisia, karaokea, retkiä ja ulkomaanmatkoja.

Järjestötoiminta tuo ystäviä ja pitää yllä henkistä vireyttä, Matilainen sanoo.

– Tämä on pikkukaupunkina ihan hyvä paikka eläkeläisille. En oikeastaan näe muuta negatiivista kuin sen, että järjestötalon iso sali menetettiin koulukäyttöön väistötiloiksi.

– Sitä monet ovat valittaneet, kun K-kauppa lopetti Keskuskadulta. Alueella on paljon vanhustaloja. Miten sieltä kuljet rollaattorilla Prismaan asti?

Eläketuloa 1,6 miljoonalle

Suomessa oli tammikuun 2018 lopussa 1 487 739 työeläkettä saavaa. Määrä kasvoi 2017 tammikuusta 26 517:llä.

Keskimääräinen työeläke oli 1541 euroa kuukaudessa ja kasvanut vuodessa 27 euroa.

Verotietojen mukaan eläketuloa sai koko maassa 1 645 931 ihmistä (v.2016).

Eläketulojen kokonaissumma oli 30,1 miljardia.

Pohjois-Savossa eläketulot olivat 1,41 miljardia ja Etelä-Savossa 972 miljoonaa euroa.

Eläketuloa sai Pohjois-Savossa 82 936 ihmistä ja Etelä-Savossa 57 991.

Suurin eläkeläisten osuus oli Rautavaaralla, 46,3 prosenttia. Kuopiossa eläkeläisiä oli 25,1 prosenttia ja Siilinjärvellä 23,3 prosenttia.

Keskimäärin parhaimmin ansaitsevat eläkeläiset asuvat Uudellamaalla, missä keskieläke oli 1942 euroa (v.2016).

Pohjois-Savossa keskieläke oli 1483 ja Etelä-Savossa 1463 euroa. Yli kolmasosa savolaisista sai alle 1100 euron eläkettä.

Lähteet: Tilastokeskus, Verohallinto, Eläketurvakeskus