Eniten uudistuksissa menettävät 10 000-20 000 asukkaan kunnat

Valtiovarainministeriön laskelman mukaan sote-uudistuksessa eniten menettävät noin 10 000-20 000 asukkaan kunnat. Ne menettävät noin 370 euroa vuodessa asukasta kohti.

Vähiten menettävät yli 100 000 asukkaan kunnat, jotka häviävät 169 euroa vuodessa asukasta kohti.

Ministeriö laski, miten sote-uudistus vaikuttaa lähivuosina kuntien talouteen yhdessä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien leikkausten kanssa.

Pahimmillaan kunnalla voi olla edessä lähes 9 prosenttiyksikön korotuspaine kunnallisveroprosenttiin, jos kuntakohtaista muutosta ei rajata 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Jos rajoitin on käytössä, korotuspaine on enimmillään 7,4 prosenttiyksikköä.

- Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin että kuntaan jääviin muihin peruspalveluihin, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko.

Sosiaali- ja terveysministeriökin on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Sen mukaan suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa asukasta kohti vuodessa. Kunnan sosiaali- ja terveysmenot voivat kasvaa enintään 400 eurolla vuodessa asukasta kohti.

Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020.

Ministeriö korostaa, että tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Vaikutus on nähtävissä vasta kun järjestelmän rahoituksesta on päätetty ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset tiedetään.

Hallitus antoi tänään esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta eduskunnalle.

Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja, noin 2 300-5 500 euroa asukasta kohti vuodessa.

Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen sekä sairastavuuteen perustuvan maksun.