Epäviralliset herraverkostot helpottavat lobbaamista

Suhdeverkostojen merkitys urakehitykselle on kasvanut 20 viime vuoden aikana. Valtio-opin professorin mukaan monipuoliset verkostot, esimerkiksi luottamustehtävät erilaisissa veljeskunnissa ja herrakerhoissa ovat yleistyneet 90-luvun alusta lähtien.

- Kerhojen merkitys on siinä, että ne tuovat päättäjiä yhteen. Suomessa epävirallisilla henkilösuhteilla on edelleenkin merkitystä päätöksenteossa, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.

Hänen mukaansa päättäjien läsnäolo houkuttelee muita mukaan.

Julkisuudessa on arvosteltu päättäjiä yhteen kokoavia kerhoja, kuten Keskiviikkokerhoa, muun muassa siksi, ettei naisia hyväksytä niihin jäseniksi.

Tutkijoiden mukaan herrakerhot ovat sosiaalisen kanssakäymisen foorumeita, joissa ei tehdä päätöksiä.

- Yrityksen tai järjestön on paljon helpompi lobata poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä, jos tuntee kyseisen henkilön, Ruostetsaari sanoo.

Hyvä veli -verkostoja tutkinut Venla Mäntysalo Vaasan yliopistosta huomauttaa, että kerhojen valtaa voi olla hankala todentaa, koska ulkopuolisten on vaikea saada niistä tietoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.