Esitys: Suomeen 50 erikoissyyttäjää

Valtakunnansyyttäjänvirasto esittää oikeusministeriölle syyttäjien erikoistumiskoulutuksen ja virkojen uudistamista.

Suomeen on tarkoitus perustaa täysin uusia erikoissyyttäjän virkoja.

Syynä esitykseen on ajatus siitä, että syyttäjien tulee reagoida samaa tahtia rikollisuuden muuttumiseen kuin rikollisryhmissä ja rikosmarkkinoissakin tapahtuu muutoksia.

– Rikosten kovin kärki ei saa karata liian kauaksi, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Valtakunnansyyttäjänvirastosta sanoo.

– Arjen tapahtumia on koko ajan; Näiden repejen ja reiskojen kanssa pärjäämme Suomessa.

– Kysymys on toisesta ääripäästä, jossa ovat koko ajan erikoistuvammat ja erikoisemmat tekijät. Nämä rikollisuuden kärjet erkaantuvat koko ajan toisistaan yhä kauemmaksi.

Valtakunnansyyttäjänvirasto esittää siksi oikeusministeriölle 50 erikoissyyttäjän viran perustamista Suomeen.

Erillisiä erikoissyyttäjien virkoja ei toistaiseksi ole Suomessa lainkaan, vaikka osa nykyistä syyttäjistä onkin käytännössä erikoistunut talousrikoksiin, huume- ja jengirikoksiin tai lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin.

Uudet erikoissyyttäjät veisivät osaamista kuitenkin vielä eri tasolle.

– Jos haetaan huippuosaamisen tasoista ammattitaitoa, erikoistumista pitää viedä nykyistä pidemmälle.

Hallittua kurssitusta

Nissisen mukaan tarkoitus on, että apulaissyyttäjistä koulutettaisiin ensin yleisopinnoilla ja käytännön työssä moniosaajia.

– Sen jälkeen edettäisiin suunnitelmallisesti eli harkittaisiin esimerkiksi, mille kurssille on tarve osallistua seuraavaksi.

– Erikois- ja täydennysopintojen aikana nähtäisiin, kenessä on ainesta erikoistumiseen.

Erikoistuvat syyttäjät suorittaisivat erikoistumisopintoja. Ensisijaisesti heistä rekrytoitaisiin erikoissyyttäjät uusiin määräaikaisiin virkoihin.

Valittujen erikoissyyttäjien erikoistumis- ja jatko-opintoja kerättäisiin tarvittaessa myös ulkomailta. Nissisen mukaan laadukasta erikoiskoulutusta on saatavilla esimerkiksi Keski-Euroopasta.

Ei vain erikoistumisen itsensä vuoksi

Erikoissyyttäjien sijoituspaikat olisi mietitty sen mukaan, missä tietyntyyppisiä rikoksia on eniten. Tarkoitus on kuitenkin kaikkiaan, että järjestelmä on valtakunnalllinen.

Nissinen muistuttaa, että erikoistumisessa on myös riskinsä.

Ensinnäkin pohdintaa vaatii, mihin aloihin erikoistuminen kohdistetaan niin, ettei se ole liian suppeaa. Erikoistumisen on myös vastattava todellista tarvetta.

– Asiassa pitää varoa erikoistumishuumaa. On löydettävä tehokas malli toimia niin, että osa on moniosaajia ja osa erikoistuu.

Nissinen muistuttaa, ettei huippuosaajia tule millään alalla ilman alan hyviä perustaitoja. Ne on hankittava ensin, jotta on vankka pohja rakentaa erikoisosaamista.

Nissinen esitti ajatuksiaan erikoissyyttäjistä oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen toimittajatilaisuudessa Helsingissä.

Esitys erikoissyyttäjistä on esitelty oikeusministeriöltä. Asiasta päätetään myöhemmin.

 

Lisää osaamista: Vaativia erikoisaloja

Erikoissyyttäjien erikoistumisaloja olisivat esimerkiksi tietojärjestelmärikokset, suuronnettomuuksiin liittyvät rikokset, terrorismi, vaativimmat doping- ja huumausainerikokset sekä ympäristörikokset.

Lisäksi erikoisosaamista vaativat esimerkiksi ihmiskauppa, lapsiin kohdistuvat seksuaalisrikokset, lapsikaappaukset, paritus ja sotarikokset.

Erikoistua voisi myös rahanpesuun, lahjontaan elinkeinoelämässä ja vaativiin konkurssi-, kirjanpito ja verorikoksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Oikeusministeri: Vankimäärän lasku tuonut tärkeitä säästöjä

Rikosprosessiin halutaan yhden kosketuksen taktiikka

Toimiko viranomainen mielestäsi väärin - nyt tulee käyttää oikaisuvaatimusta

Jumala poistuu Suomen oikeussaleista ensi perjantaina