Esitys maahanmuuttajien alemmasta sosiaaliturvasta törmäsi perustuslakiin

Maahanmuuttovirasto alkaa soveltaa tulevissa ratkaisuissaan hallinto-oikeuden viikon takaista päätöstä, jonka mukaan Irakin Mosulista kotoisin oleva sunniarabi ei voi paeta maan sisällä Bagdadiin. Oikeuden päätös ei kuitenkaan vaikuta yleisesti koko maalinjaukseen Irakista, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Repo STT:lle.

Revon mukaan tuomioistuinpäätöstä sovelletaan hakemuksissa, joissa turvapaikanhakijan perusteet ovat vastaavat kuin hallinto-oikeudessa käsitellyssä tapauksessa. Hän ei osaa arvioida, miten suurta määrää linjanmuutos koskee.

Jos samankaltaisen turvapaikanhakijan perusteissa ilmenee poikkeavia seikkoja, turvapaikkapäätös voi olla kielteinen.

– Aina pitää katsoa, millaisista hakijaryhmistä on kysymys ja miten päätöksissä heidän osalta mennään. Tai sitten arvioidaan yksilöllisesti. Arviota voi muuttaa esimerkiksi se, onko turvapaikanhakijalla joku tukiverkosto tai muu.

Useita päätöksiä tulossa

Repo kertoo, että tuomioistuimissa on käsiteltävänä useita viraston turvapaikkapäätöksiä. Aikaisemman kokemuksen perusteella ratkaisuja näistä tulee runsaasti vuoden lopulla. Ratkaisut vaikuttavat Maahanmuuttoviraston tulevaan maa-arvioon Irakista.

– Kyllä me haluamme tutkijoiden itsenäisten arvioiden ohessa arvioitavaksi mahdollisimman paljon näitä hallinto-oikeuden päätöksiä. Siellä on päätettävänä hyvin erilaisia kielteisen päätöksen saaneita hakijaprofiileja.

Repo lisää, että Irakin tilanne on epävakaa ja etenkin Mosulin ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on huonontunut. Maahanmuuttovirasto arvioi tilannetta ja julkaisee Irakia koskevan, päivitetyn maaraporttinsa vuodenvaihteen jälkeen. Myös Somalian ja Afganistanin tilanne päivitetään.

Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä uutisoi keskiviikkona Helsingin Sanomat. Oikeuden kumoama päätös palaa Maahanmuuttovirastoon, jossa se käsitellään kiireellisesti.

Hallitus peruu esityksen maahanmuuttajien kotoutumistuesta

Hallitus peruu lakiesityksensä maahanmuuttajien kotoutumistuesta. Peruutuksen syynä on, että laki olisi ollut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen.

Lakiesitys on ollut perustuslakivaliokunnan puitavana. Jos laki olisi edennyt, oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille olisi maksettu työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea, mikä olisi asettanut heidät eri asemaan suomalaisten työttömien kanssa.

Tuen määrä olisi ollut 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä, ja tukea olisi maksettu enintään kolmen vuoden ajan.

Arvioiden mukaan kotoutumistuki olisi toteutuessaan säästänyt työmarkkinatuen menoja vuosien 2017–2019 aikana yhteensä reilut 22 miljoonaa euroa.