Espoolaismiestä epäillään kymmenien tyttöjen hyväksikäytöstä –  lapsi perustelee yhteydenpitoa hyväksikäyttäjän kanssa useimmiten sillä, että tämä välittää

Keskiviikkona tuli ilmi laaja lasten hyväksikäyttötapaus, jossa noin 30-vuotiasta espoolaismiehestä epäillään 52 tyttöön kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Epäillyt hyväksikäytöt ovat tapahtuneet netin välityksellä vuosina 2018 ja 2019. Uhrit ovat eri puolilta Suomea, ja he ovat iältään 9–15-vuotiaita tyttöjä.

Epäilty lähestyi uhrejaan Instagramissa ja Snapchatissä, mutta poliisin tietojen mukaan epäilty ja uhrit eivät tavanneet kasvokkain.

Poliisi alkoi tutkia epäillyn tekemisiä, kun yksi uhreista otti yhteyttä poliisiin alkuvuodesta. Epäilty on ollut vangittuna maaliskuun alusta alkaen. Epäillyt rikokset ovat 12 törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, 39 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja kaksi seksuaalisen hyväksikäytön yritystä.

Epäillyllä ei ole aiempaa vastaavaa seksuaalirikostaustaa, kertoo poliisin tutkinnanjohtaja Max Bock. Bock ei halunnut vastata kysymykseen siitä, onko epäilty ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen.

Tutkinnanjohtaja ei suostunut avaamaan epäiltyjä tekoja poliisin aamuista tiedotetta enempää, sillä tiedotusvastuu on siirtynyt syyttäjälle. STT ei ole tavoittanut syyttäjää keskiviikkona.

Tytöiltä pyydettiin video- ja kuvamateriaalia

Mies aloitti poliisin mukaan keskustelut jutusteluna, mutta juttu kääntyi nopeasti seksuaalissävytteiseksi. Poliisin mukaan mies pyysi uhreilta video- ja kuvamateriaalia ja lähetti heille sellaista myös itse.

Hyväksikäytön valmistelusta houkuttelemalla lapsia sosiaalisessa mediassa käytetään nimitystä grooming. Ilmiö nousi esille erityisesti Oulun seksuaalirikoskokonaisuuden myötä. Vyyhdessä kahdeksan miestä käytti hyväkseen ja raiskasi samaa 12–13-vuotiasta tyttöä. Kaikki on tuomittu käräjäoikeudessa vankeuteen, viimeisin heinäkuussa.

Tänään ilmi tullut hyväksikäyttövyyhti on tapahtunut netissä. Pelastakaa lapset ry:n vuoden 2010 tietoihin pohjautuvan raportin mukaan netissä tapahtuneen kontaktin kautta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ovat yleisimmin 13–15-vuotiaita. Tiedot pohjautuvat poliisiviranomaisten vastauksiin.

Ensin rakennetaan kiintymyssuhde

Tyypillisesti hyväksikäyttäjä lähestyy lasta kommentoimalla lapsen kuvaa ja kehumalla tai imartelemalla lasta, raportista ilmenee. Hyväksikäyttäjät tarjoavat myös ymmärrystä ja hyväksyntää. Tekijä voi antaa itsestään kuvan lapsen kaverina ja saada nopeassakin ajassa lapsen kiintymään.

Yleistä on myös lähestyminen kiinnostuksen kohteen, harrastuksen tai muun lapselle tärkeän asian varjolla.

Lasten mukaan yleisin syy sille, että vuorovaikutus, kuten viestittely, hyväksikäyttäjän kanssa jatkuu, on kokemus siitä, että tekijä välittää. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat tunne siitä, että tekijä on kiinnostunut ja ymmärtää. Vasta tämän jälkeen tulevat jännityksen tunne, uteliaisuus ja lupaus jostain aineellisesta hyödystä.

Hyväksikäyttö tulee mukaan keskusteluihin yleensä vähitellen, kun kiintymyssuhde on jo luotu. Kun lapsen rajoja hivutetaan taaksepäin pienin askelin, lapsi ei kykene tunnistamaan tai mieltämään yksittäisiä kommentteja tai pyyntöjä rikkomuksina itseään kohtaan.

Lapsi voi perustella suostumista sillä, että tekijä rakastaa

Lapsi on raportin mukaan usein "vapaaehtoisesti" mukana seksuaalisessa kanssakäymisessä. Perustelu vapaaehtoisuuden tunteelle on useimmiten se, että seksi on osoitus siitä, että tekijä välittää tai rakastaa. Seuraavaksi yleisintä on halu olla tekijälle mieliksi ja se, ettei kehdannut kieltäytyä.

Harvemmassa ovat tapaukset, joissa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy uhkailua tai kiristystä.

–  Puhutaan tavallaan lapsi ympäri, jotta tämä on lopulta samaa mieltä, tai ei ainakaan suoranaisesti kielläkään, minkä seurauksena lapsi tuntee syyllisyyttä ja hän alkaa ajatella, että asiasta ei ole enää ulospääsyä ja se on hänen oma vikansa, raportissa kerrotaan.

Lapsen myöntyvyyteen vaikuttavatkin enemmän psykologiset kuin fyysiset väkivaltaiset voimakeinot.

Poliisi kannustaa keskustelemaan lapsen kanssa

Se, että suurin osa lapsista jätti kertomatta aikuiselle Espoon epäillyn yhteydenotoista tai viestittelystä, huolestuttaa tapauksen tutkinnanjohtaja Bockia. Hänen mielestään vaikuttaa siltä, että syynä kertomatta jättämiseen oli lasten kokema häpeän tunne.

–  Toivon, että vanhemmat keskustelevat lasten kanssa siitä, kuinka sosiaalisen median palveluissa tulee toimia, ja etenkin siitä, mitä tehdä, jos aikuinen henkilö lähestyy lasta niin sanotusti omituisilla viesteillä. Lapsia tulee kannustaa kertomaan välittömästi tapahtumista luotettavalle aikuiselle, joka voi auttaa käsittelemään asiaa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin, Bock totesi poliisin tiedotteessa.

Aikuinen, reagoi näin

Pelastakaa lapset on tehnyt aikuisille ohjeet siitä, miten reagoida, jos lapsi kertoo seksuaalisesta houkuttelusta.

–  On luottamuksen osoitus, että lapsi kertoo kokemastaan juuri sinulle. Usein häpeä ja pelko estävät lasta kertomasta aikuisille kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaaliväkivallasta.

–  Keskity kuuntelemaan lasta, kun hän kertoo kokemuksestaan. Kiitä lasta rohkeudesta kertoa asiasta sinulle.

–  Älä vähättele tai syyllistä lasta. Usko, mitä lapsi kertoo. Korosta, että uhri ei ole koskaan syyllinen, vaan vastuu on aina tekijällä.

–  Tallenna todistusaineisto. Ota kuvakaappaus ja säilytä aineisto itselläsi.

–  Älä kiellä lapselta digitaalisen median käyttöä, sillä seksuaalinen houkuttelu ei koskaan ole lapsen syy. Käykää yhdessä keskustelua, mitä sovelluksia lapsi käyttää ja kenen kanssa lapsi viettää verkossa aikaa. Tutustu sovellusten turva- ja yksityisyysominaisuuksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.