Eurooppa erikoistuu älykkäästi

Euroopan unioni haluaa, että sen 28 jäsenmaata ja niiden alueet etsivät omat vahvuutensa ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Strategian avulla tavoitellaan taloudellista kasvua eli kansalaisille uusia töitä ja parempaa elämää.

Tavoitteeseen pyritään alueiden älykkäällä erikoistumisella, joka on osa EU:n Eurooppa 2020-strategiaa. Ideana on, että jokainen valtio, maakunta tai muu alue keskittyy vahvuuksiinsa, joiden turvin se kilpailee muiden Euroopan ja muun maailman vastaavien alueiden kanssa. Perimmäisenä pyrkimyksenä on uusien innovaatioiden synnyttäminen erikoistumalla ja yhteistyöllä.

Toiminta nähdään tärkeäksi, koska 500 miljoonan asukkaan unioni ei ole taustoiltaan ja kulttuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Jokaisen alueen toimijoilla on taas paras asiantuntemus seutukuntansa vahvuuksista.

­- Suomessa strategiaan on suhtauduttu usein vähän ylimielisesti, koska ajatellaan, että meillä on jo erikoistuttu älykkäästi. Se on harmi, sillä Euroopan laajuinen erikoistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia, muistuttaa aluetieteen professori Seija Virkkala Vaasan yliopistosta.

Hän johtaa tutkimusohjelmaa, jossa älykkään erikoistumisen strategiaa  tarkastellaan monitasoisena ja -mittakaavallisena ilmiönä.

­- Suomen talous ei ole moneen vuoteen juurikaan kasvanut. Nyt olisi mahdollisuus luoda kasvua, joka lähtee aluetasolta.

Suomessa alueina maakunnat

Älykkään erikoistumisen strategia merkitsee resurssien keskittämistä harvoihin kohteisiin, jotka valitaan yhteiskunnallisen keskustelun perusteella. Euroopan komissio toivoo, että jäsenmaissa ja alueilla keskusteluun osallistuisi julkisen sektorin, yritysten ja yliopistojen sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.

Erikoistumisesta tuli päättyneen vuoden alussa entistä tärkeämpää jäsenmaille, sillä Euroopan aluekehitysrahasto myöntää nykyisin rahoitusta ainoastaan sellaisille hakijoille, jotka ovat valinneet vahvuutensa ja keskittyvät niihin.

­- Strategian yhtenä ideana on, että alueet etsivät markkinoita ja kumppaneita muilta alueilta, jotka ovat valinneet samat painopistealat. Yhteistyötä tehdään myös yli toimialarajojen. Näin etsitään uusia kasvun lähteitä, Virkkala kertoo.

Käytännössä älykkään erikoistumisen strategiaa hallinnoi Sevillassa Espanjassa toimiva IPTS-tutkimuskeskus. Se ylläpitää muun muassa nettisivustoa, jonka avulla alueet voivat etsiä yhteistyökumppaneita kaikkialta Euroopasta.

  ­- Tähän saakka Etelä-Euroopan maat ovat olleet kaikkein aktiivisimpia toimijoita. Suomessa ei olla vielä tiedostettu kaikkia potentiaalisia mahdollisuuksia.

Suomessa erikoistumisalueiksi on valittu maakunnat työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta. Myös toisenlainen aluejako olisi ollut mahdollinen.

Vaikka kyseessä on EU:n strategia,  niin myös useat unionin ulkopuoliset maat ja alueet ovat valinneet erikoistumisalansa ja ovat mukana yhteistyöverkostoissa. Esimerkiksi Norja on katsonut viisaaksi lähteä mukaan toimintaan.

Lue lisää loppiaisen paperilehdestä.