"Fiksuille ihmisille on olemassa paljon parempiakin paikkoja kuin yliopisto"

Vuosisatojen ajan korkea koulutus oli taloudellisen nousun tae, mutta enää korkeinkaan akateeminen koulutus ei takaa toimeentuloa. Sunnuntaisuomalaisen haastattelemat tutkijat kertovat, että työstä yliopistolla on tullut raakaa pudotuspeliä, jossa aika menee aivan muuhun kuin tieteen tekemiseen.

Harvassa ammatissa käytetään näin paljon aikaa rahan hakemiseen, sanoo alle nelikymppinen tutkija Helsingistä. Hän kuvailee tutkijanuraansa antoisaksi mutta ”järjettömäksi elämäksi”.

Yliopisto on siitä erikoinen työpaikka, ettei palkka aina tule talon puolesta, vaan suuri osa tutkijoista käyttää merkittävän osuuden työ- ja vapaa-ajastaan rahoituksen hakemiseen työhönsä. Yksi Sunnuntaisuomalaisen haastattelema tutkija kutsuu itseään ”puolipäiväkerjäläiseksi”, koska hän käyttää puolet työajastaan rahoituksen hakemiseen.

Helsinkiläistutkija tekee vertauksen:

– Kuvittele, että kaikki rakennusmiehet käyttäisivät yhden päivän viikossa työaikaa siihen, että he hakisivat rahaa voidakseen olla neljä päivää raksalla.

– Osa tutkijoista on vakituisemmissa ja osa vain kuukauden työsuhteissa. Toisilla on siis ihan erilaiset edellytykset harjoittaa ammattiaan tai luoda uraa. Kyse ei ole pätevyydestä tai ahkeruudesta. Se on epäreilua, hän jatkaa.

– Minulla on muistaakseni ollut kahdentoista vuoden aikana 17 työsuhdetta, hän kertoo sivulauseessa.

Työsuhteiden ketjutukset ovat yliopistossa arkipäivää. Tieteentekijöiden liiton lakimies Mia Weckman kertoo, että Suomen jokaisessa yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilökunnasta yli puolet on määräaikaisissa työsuhteissa, vaikka määräaikaiselle työsopimukselle tarvittaisiin aina lainmukainen peruste.

Keskikokoisen yliopiston tutkija pamauttaa suoraan asiaan.

– Fiksuille ihmisille on olemassa paljon parempiakin paikkoja kuin yliopisto.

Tutkija kertoo yli vuosikymmenen kokemuksella yliopistojen keskittyvän nykyään tieteen tekemisen sijasta rahan haalimiseen.

– Rahoituksen saamisesta on tullut itseisarvo. Kokouksissa kukaan ei puhu enää tieteestä vaan rahasta ja budjeteista.

Sunnuntaisuomalaisessa julkaistaan 30.7. laaja kirjoitus siitä, millaista on työelämä suomalaisissa yliopistoissa.