Hän on ainoa Kuopion kampuksen opiskelija, joka maksaa lukuvuosimaksun! - Akanksha Ahuja tuli Delhistä Kuopioon

Intialainen Akanksha Ahuja, 28, on Itä-Suomen yliopiston kansainvälisistä opiskelijoista ainoa, joka maksaa 8 000 euron lukuvuosimaksun omasta kukkarostaan.

Ahujaa harmittaa, kun ensimmäiselle lukuvuodelle ei järjestynyt stipendiä esimerkiksi säätiöiltä eikä myöskään tiedekunnan maksuvapautusta.

EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisille tuli viime syksynä lukuvuosimaksu. Muut noin 110 Itä-Suomen yliopistossa maksun piirissä olevaa sai stipendin jostakin lähteestä tai ainakin osittaisen maksuvapautuksen opiskellessaan vieraskielisessä koulutuksessa.

– Delhissä säästin opintoihin, kun työskentelin vakuutusyhtiössä. Lisäksi otin pankkilainan. Olen keskiluokkaisesta perheestä, eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta auttaa minua, Ahuja selvittää.

Ahuja opiskelee kauppatieteiden maisteriksi kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen koulutusohjelmassa.

– Lukuvuosimaksun lisäksi minulla, miehelläni ja kaksivuotiaalla pojallani menee elämiseen ja asumiseen 1 100 euroa kuussa. Suomessa on kallista, mutta koulutusjärjestelmän tasokkuuden ansiosta sen kestää. Delhiin verrattuna tässä hiljaisuudessa on helppo keskittyä lukemaan. Haaveilen, että valmistuttuani työllistyisin tänne yliopistolle, Ahuja kertoo.

– Väitöskirjan tehnyt lankonikin on tutkijana Kuopiossa.

Myyntialalla työskennellyt aviomies jakaa toistaiseksi mainoksia. Suomen kieli ei vielä suju, eikä mieleisempää päivätyötä siksi löydy.

Ahujan tarina on melko harvinainen. Savon Sanomien kyselyn mukaan Suomen yliopistoissa viime syksynä aloittaneista on kokonaan itse lukuvuosimaksun maksavia vain noin 130. Se on noin 10 prosenttia koko EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisten aloittajien joukosta. Heitä oli kaikissa Suomen yliopistoissa yhteensä noin 1 300.

Maksu vaihtelee Itä-Suomen yliopistossa 8 000–15 000 euroon opetusohjelmasta riippuen. Valtakunnan keskiarvo jää noin 10 000 euroon.

Viime vuonna Suomen yliopistojen kansainväliset tutkinto-opiskelijat vähenivät edellisvuodesta noin 15 prosentilla, todennäköisesti juuri maksun vuoksi.

Opetusministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen kuitenkin toteaa, että lukuvuosimaksusta huolimatta kaukaisia hakijoita on alkuvuodesta jo ollut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.

– Notkahdus taittui. Tarkkaa lukua ei vielä ole, sillä osassa yliopistoja kansainvälinen haku on vielä päällä.

Itä-Suomen yliopistossa haku englanninkielisiin koulutusohjelmiin on akateemisen rehtorin Harri Siiskosen mukaan alkuvuodesta innostunut jopa 40 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuosi sitten.

– Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista tulee merkittävä tulonlähde. Jatkossa aiomme rekrytoida enemmän täyden lukuvuosimaksun maksavia. Otamme vasta ensiaskeleita kohti systemaattista koulutustuotteiden myyntiä. Samalla nousee Suomen profiili koulutuksen mallimaana.

Lukukausimaksuja tasoittamaan luotiin myös yliopistojen omia stipendijärjestelmiä.

– Yleensä on vapautettu maksusta niin, että yliopisto myöntää stipendin aloitusvuodeksi. Jos ei etene opinnoissa suunnitellusti, ei myönnetä stipendiä toiselle vuodelle, Siiskonen sanoo.

– Kaukaa saapuvien kouluttaminen on merkittävä tulonlähde myös yliopistopaikkakunnille. He käyttävät monipuolisesti palveluja, Siiskonen sanoo ja kertoo, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa on nähty kansainvälisten opiskelijoiden antama piristysruiske aluetalouksiin.

Vetovoimaisimpia hakijamäärien perusteella ovat Kuopion kampuksella juuri kauppatieteiden maisteriohjelmat ja Joensuun kampuksella tietojenkäsittely sekä kauppa- ja metsätieteet.  

– Eniten haetaan Bangladeshista, Pakistanista, Nigeriasta ja Ghanasta, Harri Siiskonen sanoo.

Helsingin ylipiston rehtori Jukka Kola kertoo, että heillä lukuvuosimaksut vaihtelevat 13 000 eurosta 18 000 euroon.

Kolan mukaan taloudellisen voiton sijasta on paremminkin haussa lisäpanos koulutusohjelmien kehittämiseen.

– Se yllätti, kuinka äkkiä hakijamäärä tämän vuoden kansainvälisessä haussa lähti kasvuun ja kuinka aktiivinen digimarkkinointi tehoaa. Hakijoita on 85 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, Kola sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Itse kokonaan maksavien osuutta aiotaan kasvattaa