Hallituksen työllisyyspolitiikka kuumensi tunteita eduskunnan syksyn avauksessa

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hallitus aikoo tuoda marraskuussa eduskuntaan esityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 työntekijän yrityksissä.

Lindströmin mukaan kritiikki palkansaajajärjestöissä raivoa nostattanutta hanketta kohtaan kuullaan hallituksessa.

– Tietysti otamme tosissaan tämän. Me olemme vastuussa työmarkkinoista ja niiden toimivuudesta, ja totta kai tämä viesti on ihan selkeästi tullut minun korviini, Lindström sanoi tiistaina.

Hänen mukaansa esitystä koskeva lausuntopalaute katsotaan nyt huolellisesti läpi ja myös hankkeen kriitikoiden kannattaisi odottaa, millaisen esityksen kanssa hallitus lopulta tulee ulos.

Lindströmin mukaan hallitus on valmis keskustelemaan asioista, mutta tätä hankaloittaa se, jos toisella puolella ei ole valmiutta edes harkita kompromisseja.

Hän paheksui myös huhupuheita, joiden mukaan laki mahdollistaisi irtisanomisen "pärstän perusteella" tai siksi, että on ollut aktiivinen ay-liikkeen toiminnassa.

– Meidän tarkoituksenamme on työllistämiskynnyksen alentaminen.

 

"Nyt pitäisi löytyä järki päähän"

 

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi toivovansa, että hallitus arvioisi lakihankkeensa tilannetta uudelleen.

– Hallitus on asettunut ikään kuin työnantajan puolelle työmarkkinapolitiikassa, ja se on ollut koko ajan jännitteitä lisäävää. Tämä on ollut jatkoa samalle asialle, Rinne sanoi.

Hänen mukaansa talouskasvun pitää nyt antaa kulkea eikä tilanteessa kannata rakentaa turhia jännitteitä.

– Nyt pitäisi löytää järki päähän sillä tavalla, että näitä työmarkkinajännitteitä voisi purkaa. Vetoan hallitukseen, että he vetävät tämän pois, Rinne sanoi.

 

"Kun rahat loppuvat, työvoimapalvelut jäävät tuottamatta"

 

Lindström sai vastata kritiikkiin myös syksyn ensimmäisessä täysistunnossa esitellessään työllisyyspalvelujen uudistamiseen liittyvää lakikokonaisuutta, joka liittyy palvelujen siirtämiseen maakunnille.

Keskeinen opposition esiin nostama huoli koskee sitä, miten maakuntien rahat riittävät työllisyyspalveluihin isojen sote-kulujen jälkeen. Sote-palvelut ovat tiukkaan laeilla säädeltyjä, kun taas työllisyyspalveluihin ollaan jättämässä maakunnille runsaasti liikkumavaraa.

– Siinä käy niin, että sote-palvelut tuotetaan, mutta kun rahat loppuvat, työvoimapalvelut jäävät tuottamatta, epäili SDP:n Tarja Filatov.

Lindströmin mukaan riittävää rahoitusta yritetään turvata esimerkiksi sillä, että maakuntien määrärahoihin vaikuttaa alueen työttömien määrä.

– Ja tarkoitus on se, että maakunnilla olisi jatkossa käytettävissä työttömien palveluihin nykyistä vastaava rahamäärä. Se on se ajatus, mistä me olemme lähteneet liikkeelle.